Ero sivun ”Symbioosi” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti lisäsi luokkaan Seulonnan_keskeiset_artikkelit |
turvatuu ----> turvautuu |
||
Rivi 33:
Eräs tärkeä symbioosi on palkokasvien ja typpibakteerien välillä. Typpibakteerit tunkeutuvat mullasta kasvin juuriin muodostaen niihin nystyröitä. Ne alkavat muodostaa ilman typestä typpiyhdisteitä, joita syntyy yli kasvin oman tarpeen ja jotka leviävät multaan lannoitteeksi myös muiden kasvien käytettäväksi. Palkokasvi taas tuottaa bakteereille hiilihydraatteja. Myös harmaalepällä on samankaltainen symbioosi. Usein vähäravinteisilla soilla elävät lihansyöjäkasvit ovat kehittäneet omalaatuisen tavan typen hankkimiseen: ne pyydystävät pieniä hyönteisiä houkuttelemalla ne esimerkiksi tahmeille lehdilleen ([[kihokit]]) tai erityisille suppilonmuotoisiksi erikoistuneille lehdille ([[kannukasvit]]), jonne hyönteinen putoaa. Äärimmillään kasvit saattavat pyydystää hyönteisiä aktiivisesti, kuten [[kärpäsloukku]] ''(Dionaea muscipula)''. Lihansyöjäkasvien tapauksessa ei voida enää puhua symbioosista.
Yksi yleisimipiä kasvimaailman symbiooseja liittyy kasvien pölytysbiologiaan. Suuri osa siemenkasveista
[[Kanervakasvi]]t ja [[kämmekkäkasvit]] ovat hyvin riippuvaisia niiden kanssa yhteiselämää viettävistä sienirihmastoista. Myös muilla kasveilla sienirihmasto saattaa yhteistyötarkoituksessa ympäröidä kasvin juuren muodostaen erityisen [[sienijuuri|sienijuuren]] eli ''mykorritsan''.
|