Versio 4. helmikuuta 2015 kello 09.25 muokkaa ZacheBot (keskustelu \| muokkaukset) botit, seulojat 137 932 muokkausta p Botti lisäsi luokkaan Seulonnan_keskeiset_artikkelit ← Vanhempi muutos		Versio 22. tammikuuta 2016 kello 18.05 muokkaa kumoa GEbot (keskustelu \| muokkaukset) 13 002 muokkausta p typo, typos fixed: läsnäo → läsnä o using AWB Uudempi muutos →
Rivi 15: == Ominaisuudet == Typpioksidi on [[pariton molekyyli]] eli siinä on pariton määrä [[elektroni\|elektroneja]]. Useimmista muista parittomista molekyyleistä poiketen typpioksidi ei kuitenkaan sanottavasti [[dimeeri\|dimeroidu]]. Se kestää kuumennusta 1000  °C:n lämpötilaan. [[Happi\|Hapen]] ~~läsnäollessa~~läsnä ollessa se kuitenkin helposti [[hapetus\|hapettuu]] [[typpidioksidi]]ksi:.<ref name=Kemia>{{kirjaviite \| Tekijä = Antti Kivinen, Osmo Mäkitie \| Nimeke = Kemia, 5. painos \| Sivu = 350-351 \| Julkaisija = Otava \| Vuosi = 1988 \| Tunniste = ISBN 951-1-10136-6}}</ref> : 2 NO + O<sub>2</sub> → 2 NO<sub>2</sub> Rivi 25: == Valmistus ja käyttö == Typpioksidia valmistetaan polttamalla [[ammoniakki]]a noin 500  °C:n lämpötilassa [[platina]]n toimiessa [[katalysaattori]]na:<ref name=Kemia /> : 4 [[ammoniakki\|NH<sub>3</sub>]] + 5 [[happi\|O<sub>2</sub>]] → 4 NO + 6 [[vesi\|H<sub>2</sub>O]]. Rivi 38: == Typpioksidi ympäristöongelmana == Muiden typen oksidien tavoin myös typpioksidi on haitallinen luonnon ja maaperän [[Happamoituminen\|happamoitumista]] aiheuttava kaasu. Varsinkin teollisuudesta ja liikenteestä aiheutuu paljon typen oksidien päästöjä. Typen oksidien päästöt ovat ongelma, koska niitä syntyy teollisuuden palamisreaktioissa (kuten kivihiiltä poltettaessa) aina, vaikka palava aine ei sisältäisikään typpeä, sillä ilmassa on typpeä. Ilmakehässä typpioksidi reagoi herästi hapen kanssa muodostaen [[typpidioksidi]]a. Se taas reagoi veden kanssa, jolloin syntyy muun muassa [[typpihappo]]a.<ref name=Kemia /> Kun tämä typpihappo sataa maaperään, se aiheuttaa luonnon happamoitumista.

Ero sivun ”Typpioksidi” versioiden välillä