Ero sivun ”Kela (komponentti)” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti lisäsi luokkaan Seulonnan_keskeiset_artikkelit |
→Kuristimet ja reaktorit: Tämä nyt ei ole läheskään kaikille lukijoille selviö, joten laitan muutaman viitteen |
||
Rivi 70:
Suurta kelaa, jota käytetään virran rajoittamiseen, kutsutaan myös kuristimeksi. Kuristinta voidaan myös käyttää jännitepiikkien muodostamiseen, näin muodostunut virtapiikki esimerkiksi sytyttää [[Loistevalaisin|loistevalaisimen]].
Vielä suurempia voimavirtaverkossa käytettäviä kuristimia suurilla rautasydämillä kutsutaan myös ''reaktoreiksi''.<ref>{{Verkkoviite | nimeke = Loissähkön hallinnan muutosten vaikutus jakeluverkkoyhtiölle | tekijä = Ihonen, Turo | osoite = http://www.fingrid.fi/fi/asiakkaat/asiakasliitteet/Kayttotoimikunta/2015/24.6.2015/Loistehon_hallinta_Elenia.pdf | tiedostomuoto = PDF | sivusto = Fingrid.fi | julkaisupaikka = Helsinki | julkaisija = Elenia | ajankohta = 2015-06-24 | viitattu = 2016-01-12}}</ref><ref>{{Verkkoviite | nimeke = Loistehon kompensoinnin hallinta Kilpilahden alueella | tekijä = Järvinen, Joni | osoite = https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/86907/Loistehon%20kompensoinnin%20hallinta%20Kilpilahden%20alueella.pdf | tiedostomuoto = PDF | selite = Insinöörityö | sivusto = Theseus.fi | julkaisupaikka = | julkaisija = Metropolia Ammattikorkeakoulu | ajankohta = 2015-02-02 | viitattu = 2016-01-12}}</ref><ref>{{Verkkoviite | nimeke = Loistehon kompensointi jakeluverkkoyhtiössä | tekijä = Väisänen, Pasi | osoite = https://dspace.cc.tut.fi/dpub/bitstream/handle/123456789/21284/Vaisanen.pdf | tiedostomuoto = PDF | selite = Diplomityö | sivusto = cc.tut.fi | julkaisupaikka = Tampere | julkaisija = Tampereen teknillinen yliopisto | ajankohta = 2012 | viitattu = 2016-01-12}}</ref><ref>{{Verkkoviite | nimeke = Loistehon säätö ja kompensointi | tekijä = Zhang, Wen Wen | osoite = http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/100091/Loistehon%20s%c3%a4%c3%a4t%c3%b6%20ja%20kompensointi.pdf | tiedostomuoto = PDF | selite = Diplomityö | sivusto = Doria.fi | julkaisupaikka = Lappeenranta | julkaisija = Lappeenrannan teknillinen yliopisto | ajankohta = 2014 | viitattu = 2016-01-12}}</ref> Nämä ovat rakenteeltaan suurjännite[[Muuntaja|muuntajien]] kaltaisia ja yleensä öljytäytteisiä. Reaktoreita on neljäntyyppisiä: rinnakkaisreaktorit, nollapistereaktorit, sarjareaktorit ja tasoitusreaktorit.
'''Rinnakkaisreaktori''' kompensoi ilmajohtojen kapasitiivista tehoa, jolloin vältetään jännitteen hallitsematon nousu erityisesti linjojen pienillä kuormituksilla. Linjan kuormituksen muuttuminen ilman reaktoria voisi aiheuttaa virtapiikin, tätä kautta valokaaren ja/tai linjaan kytkettyjen laitteiden rikkoutumisen.
Rivi 85:
Yhteismuotokuristimessa (englanniksi ''common mode choke'', CMC) on kaksi tai useampia käämejä samansuuntaisesti. Yhteismuotokuristin päästää lävitseen eromuotoiset virrat, mutta estää yhteismuotoisen virran kulkua. Esim. differentiaalisen signaalilinjan (vaikkapa [[RS-485]]-väylän) signaalijännite säilyy lähes muuttumattomana, mutta molemmissa signaaleissa samanlaisena oleva signaali suodattuu. Yhteismuotokuristimia käytetään usein radiotaajuisten häiriöiden vaimentamiseen (EMC-suojaus).
== Käyttötarkoituksia ==
| |||