Ero sivun ”Jaakko Ilkka” versioiden välillä

4 merkkiä lisätty ,  5 vuotta sitten
p
(→‎Elämä: linkkipäivitys)
Jaakko Ilkan isä Pentti oli [[Ilmajoki|Ilmajoen]] toiseksi suurin maanomistaja. Jaakko ryhtyi isänsä kuoltua Kokkolan kylässä olleen Ilkkalan isännäksi vuonna [[1585]] sekä toimi myös kolmena seuraavana vuonna Ilmajoen [[nimismies (talonpoika)|nimismiehenä]] ja maakauppiaanakin monta vuotta. Hän omisti myös laivan, jolla hän kävi ainakin Tallinnassa ja Tukholmassa. Hän oli kahdesti naimisissa ja sai kolme poikaa, mutta vaimojen nimiä ei ole tiedossa. Jaakko Ilkka kustansi itselleen myös ratsuvarustuksen ja ryhtyi ratsumieheksi. Näin hän sai talolleen verovapauden eli rälssin ja oli itse [[rälssi]]mies.
 
Vuonna [[1595]] koko [[Pohjanmaa]]n lääni jätti maksamatta kruunulle niinsanottua linnaleiriä eli raskasta verotusta armeijaa varten. Kolmella [[sota]]retkellä ollolleen Jaakko Ilkan johdolla [[Pohjanmaa]]n miehet tyhjensivät [[maakunta|maakunnan]] nopeasti veroja keräävistä [[huovi|huoveista]]. [[Klaus Fleming]]in joukot kuitenkin saivat Jaakko Ilkan vangiksi, ja hänet vietiin [[Turun linna]]an. Sieltä hän karkasi vaimonsa turkulaissukulaisten ja Pohjanmaalta tulleiden kaarlelaisten eli Flemingin vastustajan puolella olleiden talonpoikien avustamana syksyllä [[1596]]<ref name="Tiede">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tiede.fi/artikkeli/1247/jaakko_ilkka_suomen_kyseenalaisin_julkkis | Nimeke = Jaakko Ilkka – Suomen kyseenalaisin julkkis| Tekijä = Mika Remes | Julkaisija = Tiede| Viitattu = 29.4.2012}}</ref>. Joidenkin tietojen mukaan hän oli paennut linnan käymälästä ryömimällä ulosteiden poistoon käytetyn aukon kautta ulos. [[Santeri Ivalo]] kuvailee kirjassaan ''Suomalaisia sankareita I'' Ilkan pakoa ylistävään tapaan: "Huovit olivat unohtaneet ottaa Ilkalta puukon ja tulukset pois, hän kiipesi tyrmänsä katonrajaan kaivamalla laastia kivien välistä, teki vaatteistaan köyden ja pakeni."{{Lähde}}
 
Ilkka valittiin nuijamiesten päälliköksi. Melko varmasti hän osasi kirjoittaa ja puhui sekä ruotsia että suomea. Silti hän käytti myös puumerkkiä. Vaikka toisin väitetään, [[Ilmajoen vaakuna]]ssa oleva puumerkki ei todennäköisesti ole Ilkan, vaan [[isokyrö]]läisen apupäällikkö [[Yrjö Kontsas|Yrjö Kontsaan]] puumerkki.<ref>{{Verkkoviite | osoite = https://web.archive.org/web/20141020184953/http://www3.kokkola.fi/historia/nuijasota/kriikku.htm | nimeke = Ilkan suku hylkää jousensa | tekijä = Kriikku, Marja-Liisa | tiedostomuoto = | selite = Internet Archivessa, tallennettu 20.10.2014| julkaisu = | ajankohta = | julkaisupaikka = | julkaisija = | viitattu = 27.1.2014 | kieli = }}</ref> Sitten [[31. joulukuuta]] 1596 Flemingin joukot seisoivat Ilkan johtamia nuijamiehiä vastassa [[Nokian kartano]]n lähettyvillä [[Pirkkala]]ssa. On viitteitä siitä, että nuijamiehilläkin oli ruutiaseita käytössä. Kuitenkin sen jälkeen, kun kapinallisten hallitsemaa Nokian kartanoa oli ammuttu tykein, Fleming kehotti nuijamiehiä luovuttamaan päällikkönsä hänelle, jolloin rivimiehiä ei rangaistaisi. Nuijamiesten rivit kuitenkin hajosivat ja Jaakko Ilkka karkasi miestensä edellä Ilmajoelle. Flemingin ratsumiehet tappoivat sitten Nokian pelloilla ja metsissä pakenevia nuijamiehiä satamäärin.<ref name="Tiede" /> [[Vouti]] [[Abraham Melkiorinpoika]] tavoitti muutaman päivän kuluttua myös Ilkan ynnä osan hänen esikuntaansa ja [[teloitus|teloitutti]] heidät [[Isonkyrön vanha kirkko|Isonkyrön kirkolla]]. Flemingin [[27. tammikuuta]] [[1597]] kirjoittama kirje (Jaakko Ilkan vangitsemis- ja Turun vankilaan toimittamiskäsky) ei ehtinyt tavoittaa vouti Abraham Melkiorinpoikaa ennen Jaakko Ilkan [[mestaus]]ta. Lopulta Jaakko Ilkan ruumis vietiin [[Ilmajoen kirkko|Ilmajoen kirkolle]] (sijaitsi nykyisen [[Ilmajoen museo]]n paikalla) ja asetettiin [[teilaus|teilipyörä]]n päälle lintujen syötäväksi. Paikalle pystytetiin [[Ilkan patsas]] 1924.
47 752

muokkausta