|
'''Suomen[[Urheilumuseo|Urheilumuseon]] Urheilukirjastokirjasto''' on [[urheilu]]n [[historia]]an ja nykypäivään keskittynyt [[kirjasto|tutkimuskirjasto]], joka luokitellaan kansallisessa kirjastoverkossa erikoiskirjastoksi. Kirjasto on kaikille avoin jakäsikirjasto, kirjastonjonka aineistoa voi tutkia ja lainata maksutta. Urheilukirjasto välittää aineistoa myös kaukopalveluna muiden kirjastojen asiakkaille.
Kirjasto toimii Olympiastadionin peruskorjauksen ajan väistötiloissa Helsingin Sörnäisissä osoitteessa Vanha Talvitie 3 C.
Urheilukirjasto sijaitsee [[Helsingin Olympiastadion]]in siipirakennuksessa, [[Suomen Urheilumuseo]]n ja [[Suomen Urheiluarkisto|Urheiluarkiston]] kanssa. Se on osa Suomen Urheilumuseosäätiötä. Kirjasto avattiin yleisölle vuonna [[1946]].
==Historia==
Suomen UrheilukirjastoKirjasto perustettiin vuonna [[1945]], mutta kokoelman kartutus alkoi jo [[1900-luku|1900-luvun]] alussa naisvoimistelua käsittelevästä aineistosta. Vuonna [[1902]] Suomen naisvoimistelun äidiksikin kutsuttu [[Elin Kallio]] esitti ajatuksen alan kirjallisuuden kokoamisesta. Vuonna [[1904]] kirjastohanke nostettiin esille [[Viipuri]]n voimistelupäivillä, jolloin se sai innostuneen vastaanoton ja [[kouluneuvos]] [[Anni Collan]] nimettiin vastaamaan kirjaston hoidosta ja kokoelman kartuttamisesta. Collan paneutui kirjastonhoitoharrastukseensa täysipainoisesti ja Urheilukirjastoakirjastoa pidetäänkin juuri Collanin aikaansaannoksena. Kirjastonhoitajan tehtävät Collan jätti vuonna 1952.
Kirjaston alkuvuosina kirjat oli sijoitettu Collanin asuntoon Helsingissä ja kokoelman kasvaessa lisätilaa vuokrattiin talon kellarista. Olosuhteet kellarissa eivät kuitenkaan täyttäneet alan standardeja, joten 1 750 niteen kokoelma päätettiin vuonna [[1921]] siirtää ”Liikuntakasvatuskirjasto, Bibliotek för fysisk fostran” -nimiseksi kokonaisuudeksi [[Kansalliskirjasto (Suomi)|Helsingin yliopiston kirjastoon]]. Liikuntakasvatuskirjaston kokoelma (noin 3 500 nidettä) kasvoi merkittävästi, kun Valtion urheilulautakunnan (VUL) vasta perustetun kirjaston kokoelma sijoitettiin samoihin tiloihin vuonna [[1927]].
Urheilumuseon ja Urheilukirjaston toimintaa ylläpitävä Suomen Urheilumuseosäätiö perustettiin vuonna [[1938]], ja nykyinen kirjasto alkoi muotoutua, kun museolle ja kirjastolle osoitettiin tilat Olympiastadionin siipirakennuksesta. Aluksi Urheilukirjastonkirjaston kokoelman muodostivat Valtion urheilu- ja voimistelulautakunnan kokoelma (noin tuhat nidettä) sekä [[Ivar Wilskman]]in yli 400 kirjaa. Myös Liikuntakasvatuskirjasto liitettiin Urheilukirjastonkirjaston kokoelmaan [[Jatkosota|jatkosodan]] jälkeen, sillä se oli ollut ehtona, kun Urheilumuseo järjesti kokoelmien evakuoinnin [[Karkku|Karkun]] ja [[Sipoo]]n kirkkoihin sekä [[Alko]]n varastoon [[Helsingin suurpommitukset|Helsingin pommitusten]] aikaan talvella [[1944]]. Näistä kokoelmista muodostunut Suomen Urheilukirjasto avasi ovet yleisölle maaliskuussa 1946.
1960-luvulla toteutettiin kirjaston ja museon tilojen laajennus, minkä vuoksi kirjasto oli vuosina 1963–1964 suljettuna 11 kuukautta. Toisen kerran kirjaston tiloja laajennettiin huomattavasti vuonna 1982–1983, ja uusiin tiloihin kirjasto palasi oltuaan evakossa [[Yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailut 1983|Helsingin yleisurheilun MM-kilpailujen]] tieltä. Viimeisin kirjaston laajennus toteutettiin vuosina 1991–1992, jolloin koko Olympiastadion peruskorjattiin [[Yleisurheilun Euroopan-mestaruuskilpailut 1994|vuoden 1994 yleisurheilun EM-kilpailuja]] varten.
Vuonna 1977 kirjasto sai ensimmäisen päätoimisen [[kirjastonhoitaja]]n. Kirjaston henkilöstöresursseja lisättiin merkittävästi vuonna 1986, jolloin Urheilukirjastonkirjaston tietopalvelu aloitti toimintansa. Tietopalvelun rooli kirjaston toiminnassa on korostunut 1990-luvun puolivälistä alkaen ja sen tuotoilla on enenevissä määrin rahoitettu kirjaston toimintaa.
Kirjaston tietohallinnossa alettiin hyödyntää [[mikrotietokone]]ita vuonna 1985, minkä jälkeen tietotekniikan käyttöä kirjastossa on lisätty tasaisesti. Kirjojen tietokonepohjainen luettelointi aloitettiin vuonna 1991 ja vuonna 2005 käyttöön otettu verkkotietokanta toi Urheilukirjastonkirjaston kokoelmatietokannan myös yleisön ulottuville.<ref name="Historia">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.urheilumuseo.fi/Default.aspx?tabid=2977 | Nimeke = Suomen Urheilukirjaston historia | Julkaisija = Suomen Urheilukirjasto | Viitattu = 21.11.2010}}</ref>
Vuonna 2015 toteutetun organisaatiouudistuksen myötä alkuperäisestä nimestä Suomen Urheilukirjasto on luovuttu ja sen sijaan käytetään nimeä Urheilumuseon kirjasto.
==Kokoelmat==
UrheilukirjastonKirjaston kokoelmiin kuuluu noin 30 000 nidettä ja yli tuhat lehtinimekettä. Kirjaston kokoelmien painopisteitä ovat urheiluhistoria, [[Olympialaiset|olympiakirjallisuus]], [[hakuteos|hakuteokset]] sekä urheilujärjestöjen ja [[urheiluseura|-seurojen]] historiat ja historiikit. Kotimaista urheilukirjallisuutta ja -lehtiä kirjaston kokoelmissa on 1800-luvulta alkaen. Kirjastoon tilataan noin 150 koti- ja ulkomaista urheilulehteä,<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.urheilumuseo.fi/Default.aspx?tabid=2993 | Nimeke = Urheilukirjaston kokoelmat | Julkaisija = Suomen Urheilukirjasto | Viitattu = 24.8.2010}}</ref> kuten [[L’Équipe]], [[Kicker]] ja [[Sports Illustrated]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.urheilumuseo.fi/Default.aspx?tabid=3897 | Nimeke = Lehtihaku | Julkaisija = Urheilumuseo | Viitattu = 10.8.2015}}</ref>.
Kirjakokoelmia kartutetaan ostoilla, lahjoituksilla ja vapaakappaleilla. Merkittäviä lahjoituksia kirjaston kokoelmiin ovat tehneet muiden muassa [[Lauri Pihkala|Lauri "Tahko" Pihkala]], [[Pirjo Häggman]], [[Urho Kekkonen]] sekä [[Helge Nygrén]].<ref name="Historia"/>
Vuodesta 2009 alkaen Urheilukirjastokirjasto on digitoinut urheiluhistoriallisesti arvokkaita kotimaisia lehtiä ja kirjoja [[tekijänoikeus|tekijänoikeuksien]] rajoissa. Digitoidut aineistot ovat [[PDF]]-muodossa saatavilla kirjaston kotisivuilla. Saatavilla on muun muassa [[Urheilulehti]]ä vuosilta 1898–1905 ja [[Jääkiekkokirja|Jääkiekkokirjoja]] 1961–1977.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.urheilumuseo.fi/Default.aspx?tabid=3074 | Nimeke = Digitoidut aineistot | Julkaisija = Suomen Urheilukirjasto | Viitattu = 10.8.2015}}</ref>
==Tietopalvelu==
| 