Ero sivun ”Sydänsähkökäyrä” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti lisäsi luokkaan Seulonnan keskeiset artikkelit |
Kytkennöistä tarkemmin |
||
Rivi 1:
[[Kuva:ECG Principle fast.gif|right|140px]]
'''Sydänsähkökäyrä''' eli '''elektrokardiogrammi''' (lyhenne '''EKG'''<ref>[http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2149 Lyhenneluettelo, Kotus]</ref>) on [[sydän|sydämen]] toimintaan liittyviä sähköimpulsseja ja sitä kautta sydämen toimintaa kuvaava käyrä. Myös nimitystä ''sydänfilmi'' käytetään arkikielessä. Menetelmä on nimeltään elektrokardiografia. Se on ei-invasiivinen, edullinen ja erittäin yleinen tutkimus lääketieteellisessä diagnostiikassa. Tutkimuksessa potilaan iholle kiinnitetään [[elektrodi|elektrodeja]], joilla mitataan sydämen aiheuttamia [[sähköinen potentiaali|sähköisiä potentiaaleja]].
==EKG-käyrän osien nimet==▼
[[Kuva:SinusRhythmLabels fi.svg|thumb|300px|right|EKG-käyrän osien nimet.]]▼
EKG-käyrästä voidaan nimetä aaltoja ja komplekseja, jotka kuvaavat sydämen eteisten ja kammioiden toiminnan eri vaiheita. Normaalissa EKG:ssä ensimmäinen heilahdus on P-aalto, joka kuvaa eteisten aktivoitumista. P-aallon ensimmäinen puolikas kuvaa oikean eteisen aktivaatiota, jälkimmäinen puolikas vasemman eteisen aktivaatiota. Tämän aallon jälkeen seuraa pieni tasainen väli, PQ-väli, jonka aikana supistumisimpulssi kulkee eteis-kammiokimppua kammioihin. PQ-välin aikana mikään sydämen osa ei supistu tai relaksoidu, joten EKG-käyrä näyttää suoraa viivaa. Kammioiden supistusta kuvaa QRS-kompleksi, joka koostuu kolmesta eri jännitepiikistä (piikit Q, R ja S). QRS-kompleksin jälkeen seuraa taas hetken tasainen väli, ST-väli, jolloin kammiot pysyvät supistuneina. Viimeinen heilahdus EKG:ssä on T-aalto, joka kuvaa kammioiden palautumista lepotilaan. Eteisten palautumista lepotilaan ei yleensä näe EKG:sta, sillä se tapahtuu kammioiden aktivaation aikaan, ja jää sen "alle".▼
==EKG-kytkennät==
[[File:ECGcolor.svg|thumb|Elektrodien sijainti yleisimmin käytetyssä 12-kytkentäisessä sydänsähkökäyrässä. Rintaelektrodeja on kuusi ja raajaelektrodeja neljä kappaletta.]]
EKG-käyrä muodostuu yleensä 12 eri kytkennän piirtämistä sydämen sähköisen toiminnan merkeistä. Kun sydänlihassolu supistuu tai rentoutuu, sen solukalvon yli vallitseva jännite muuttuu. Sydämessä eri alueiden sydänlihassoluryhmät aktivoituvat normaalisti järjestyksessä (oikean eteisen sinussolmuke-oikea eteinen-vasen eteinen-kammioiden väliseinä-kammioiden seinämät), ja näiden aktivaatiojännitteiden kulkusuunnista voidaan muodostaa sydämen aktivaation sähköinen vektori (se suunta, jossa suurin solumäärä aktivoituu tietyllä ajan hetkellä). Kytkennät piirtävät ylös- tai alaspäin suuntautuvaa viivaa riippuen siitä, tuleeko sydämen sähköinen vektori tietyllä hetkellä niitä kohti vai suuntautuuko se niistä poispäin. Jos missään sydämen kohdassa ei tapahdu supistusta tai relaksaatiota, EKG-käyrä piirtää tasaista viivaa.▼
Yleisimmin käytetyssä kytkennässä sydänsähkökäyrää mitataan käyttäen kymmentä iholle kiinnitettävää elektrodia. Näistä kuusi on rintakehällä (elektrodit V1 - V6) ja neljä raajoissa (elektrodit I, II, III, sekä maadoituselektrodi). Elektrodien välisiä jännitevaihteluita tarkastelemalla muodostetaan 12 eri sähköistä kytkentää (käyrää), joiden avulla sydämen sähköistä toimintaa tarkkaillaan.<ref name="ekgbook">{{Kirjaviite | Tekijä = Thaler, Malcolm S. | Nimeke = The only EKG book you'll ever need| Sivu = 37-56 | Selite = 5. Painos| Tunniste = ISBN 978-0-7817-7315-7}}</ref>
▲
===Raajakytkennät===
Raajakytkentöjä (molemmista käsistä ja vasemmasta jalasta jännitettä mittaavia kytkentöjä) on kuusi: I, II, III, aVL, aVR ja aVF. Näiden avulla tarkkaillaan sydämen sähköistä toimintaa frontaalitasossa (edestäpäin). I-kytkennässä positiivisena napana on vasen käsi ja negatiivisena oikea käsi, eli vasenta kättä lähestyvät impulssit piirtyvät positiivisina (ylöspäin paperilla) ja oikeaa kättä lähestyvät impulssit negatiivisina (alaspäin paperilla). II-kytkennässä positiivisena napana on vasen jalka, negatiivisena oikea käsi, ja III-kytkennässä positiivisena on vasen jalka, negatiivisena vasen käsi. aVR-kytkennässä oikea käsi on positiivinen, vasen käsi ja jalka yhdessä toimivat negatiivisena napana. aVL-kytkennässä positiivisen navan muodostaa vasemman käden kytkentä, negatiivisena napana toimivat oikean käden ja vasemman jalan kytkennät, ja aVF-kytkennässä vasen jalka on positiivinen, molemmat kädet yhdessä negatiiviset. Näin saadaan kuusi kytkentää, jotka katsovat sydäntä eri suunnista: aVR katselee sydäntä oikealta olkapäältä, aVL vasemmalta olkapäältä, I suoraan vasemmalta, II viistosti alavasemmalta, aVF suoraan alhaalta ja III viistosti alaoikealta.
[[Tiedosto:ECG in hyperkalemia.svg|thumb|180 px|Esimerkki EKG:sta hyperkalemian aikana.]]
===Rintakytkennät===
Rintakytkentöjä on myös kuusi: V1, V2, V3, V4, V5 ja V6, yksi kutakin rintaelektrodia kohden.
Rintakytkentöjä voidaan tarvittaessa laittaa koko rintakehän ympäri. Tällöin selkärangan viereen tuleva kytkentä on vasemmalla puolella V9, ja oikealle puolelle tulevat vasemman puolen peilikuvana kytkennät V3R-V9R. (V1:sta ja V2:sta ei ole oikean puolen R- eli peilikuvakytkentöjä, koska V1 on V2:n peilikuva). Näistä yleisimmin käytössä ovat V4R, joka kertoo sydämen oikean kammion tilasta, sekä V8, joka tulee selän puolelle ja kertoo sydämen takaseinämän tilasta. Kun nämä kytkennät otetaan tavallisten 12 kytkennän lisäksi saadaan 14-kanavainen EKG, josta on hyötyä erityisesti akuutin sydäninfarktin diagnostiikassa. Lisäksi voidaan käyttää ruokatorvielektrodia, jos halutaan tutkia sydämen takaseinämän tapahtumia mahdollisimman tarkasti. [[Rasitus-EKG]] antaa tietoa sydämen suorituskyvystä, ja siinä tutkitaan kaikkien 16:n rintakytkennän käyrät. Lapsilta EKG:ta otettaessa tutkitaan usein V4R-kytkentä.
▲==EKG-käyrän osien nimet==
▲[[Kuva:SinusRhythmLabels fi.svg|thumb|300px|right|EKG-käyrän osien nimet.]]
▲EKG-käyrästä voidaan nimetä aaltoja ja komplekseja, jotka kuvaavat sydämen eteisten ja kammioiden toiminnan eri vaiheita. Normaalissa EKG:ssä ensimmäinen heilahdus on P-aalto, joka kuvaa eteisten aktivoitumista. P-aallon ensimmäinen puolikas kuvaa oikean eteisen aktivaatiota, jälkimmäinen puolikas vasemman eteisen aktivaatiota. Tämän aallon jälkeen seuraa pieni tasainen väli, PQ-väli, jonka aikana supistumisimpulssi kulkee eteis-kammiokimppua kammioihin. PQ-välin aikana mikään sydämen osa ei supistu tai relaksoidu, joten EKG-käyrä näyttää suoraa viivaa. Kammioiden supistusta kuvaa QRS-kompleksi, joka koostuu kolmesta eri jännitepiikistä (piikit Q, R ja S). QRS-kompleksin jälkeen seuraa taas hetken tasainen väli, ST-väli, jolloin kammiot pysyvät supistuneina. Viimeinen heilahdus EKG:ssä on T-aalto, joka kuvaa kammioiden palautumista lepotilaan. Eteisten palautumista lepotilaan ei yleensä näe EKG:sta, sillä se tapahtuu kammioiden aktivaation aikaan, ja jää sen "alle".
==Käyttö==
| |||