Ero sivun ”Salahmin ruukki” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
RKY
LKFbot (keskustelu | muokkaukset)
Siirto luokkaan Suomen ruukit per pyyntö, fix using AWB
Rivi 5:
Järvien pohjasta nostettu malmi sulatettiin harkkoraudaksi [[Harkkohytti|harkkohyteissä]] joita sijaitsi Ostokoskella sekä Saarikoskelle ja Nissilän Myllykoskella. Vuonna 1859 valmistui kankirautapaja jossa harkkorauta taottiin vesivoimalla toimivilla moukareilla kankiraudaksi. Kankiraudasta tehtiin sitten rekirautoja, ankkureita ja [[kettinki]]ä. Vuonna 1837 uudistetussa manufaktuuripajassa taas valmistettiin kirveitä, lapioita, nauloja, hevosenkenkiä ym. taoksia. Valmiit tuotteet kuljetettiin hevoskyydillä joko lähikaupunkeihin tai sitten Raaheen jossa sijaitsi ''Salahmin raudan kauppa''. Ruukin alueelle rakennettiin asuntoja työntekijöille ja siellä alettiin harjoittaa myös maanviljelyä ja karjataloutta koska lähiseudulta ei saatu riittävästi elintarvikkeita ruukin työväelle. 1850-luvun alussa valmistui ruukinpatruuna Franzénin perheen asunnoksi osin kaksikerroksinen, uusklassinen ruukin päärakennus kosken rannalle. Päärakennusta ympäröi laaja puisto jossa oli muun muassa huvimajoja.
 
Kauppaneuvos Franzénin kuoltua 1852 ruukin johtoon tuli hänen vävynsä [[Fredrik Sovelius|Fredrik Sovelius nuorempi]] (1822–1897). Ruukin asioiden hoito hankaloitui sillä laivanvarustajana toiminut Sovelius asui vakituisesti Raahessa. Soveliuksen aikana ruukin alueelle valmistui 1858 80 lehmän kivinavetta jonne hankittiin lehmiä aina [[Alankomaat|Hollannista]] saakka. Soveliuksen vaimo Lovisa Franzén perusti vuonna 1855 Salahmiin "Rouvan kouluksi" kutsutun [[Bell-Lancaster]]-tyyppisen koulun jossa varttuneemmat oppilaat avustivat opettajaa nuorempien oppilaiden opetuksessa. Ruukin raudantuotanto kasvoi niin että se oli 1857 jo 854 kippuntaa. Kankirautaa valmistui 1859 noin 460 kippuntaa ja erilaisia taoksia valmistui keskimäärin 89,3 kippuntaa vuodessa vuosien 1858–1873 välillä.
 
Salahmin ruukin liikenneyhteydet paranivat kun [[Saimaan kanava]] valmistui [[1856]]. Fredrik Sovelius rakennutti 1858 38 [[lästi]]n [[kaljaasi]] ''Salahmin'' joka aloitti liikenteen [[Maaninka|Maaningasta]] [[Kuopio]]n kautta Saimaan kanavalle ja edelleen joko [[Pietari (kaupunki)|Pietariin]] tai Suomen rannikkokaupunkeihin ja vielä edemmäs [[Tallinna]]an, [[Lyypekki]]in ja [[Kööpenhamina]]an. Kaljaasi haaksirikkoutui 1865 [[Ruotsi]]n rannikolla.
Rivi 16:
 
== Lähteet ==
 
* [http://www.sovio-sovelius.com/historia.html#teollisuusyritykset Soveliusten suvun historiaa - teollisuusyrityksiä]
* [http://museovirastorestauroi.nba.fi/pohjoissavonruukit.htm Museovirasto restauroi: Pohjois-Savon ruukkikohteita]
Rivi 24 ⟶ 23:
 
[[Luokka:Vieremä]]
[[Luokka:RuukitSuomen ruukit]]
[[Luokka:Pohjois-Savon rakennukset ja rakennelmat]]
[[Luokka:Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Suomessa]]