Ero sivun ”Assyrialaiset (kansa)” versioiden välillä

Nimensä mukaisesti nykyisten assyrialaisten asuma-alue on suunnilleen sama kuin muinaisen [[Assyria]]n valtakunnan. Sen muinaisten asukkaiden kanssa heillä ei kuitenkaan ole suoranaisesti juuri muuta tekemistä kuin että he asuvat samalla alueella.<ref name="Anhava">Jaakko Anhava: Maailman kielet ja kielikunnat, seemiläisiä kieliä käsittelevä luku, Gaudeamus 1998, ISBN 951-662-734-X</ref> Assyriassa aikoinaan puhutun [[akkadin kieli|akkadin kielen]] tavoin myös syyria ja aramea ovat [[seemiläiset kielet|seemiläisiä kieliä]], mutta eivät ole suoranaisesti kehittyneet akkadista. Aramean kieli kuitenkin levisi alueelle [[Syyria]]sta jo vuosisatoja ennen ajanlaskumme alkua ja oli Lähi-idän laajimmalle levinnyt kieli, kunnes [[arabian kieli|arabia]] 600-luvulta lähtien vähitellen syrjäytti sen. Assyrialaiskristittyjen keskuudessa aramean ja syyrian kielet ovat kuitenkin säilyneet nykyaikaan saakka.<ref name=Anhava />

[[Ensimmäinen maailmansota|Ensimmäisen maailmansodan]] aikana assyrialaiskristittyjä vainosivat niin [[turkkilaiset]], [[arabit]], kuinpersialaiset ja [[kurdit]]kin. Suurin osa kansanmurhista tapahtui vuosina 1914-1925, kun Osmaanien valtakunta päätti puhdistaa nykyisen Turkin alueen kristityistä. Tiedetään useita massamurhia, jotka tapahtuivat vuosina [[1914]]–[[1920]] [[Osmanien valtakunta|Osmanien valtakunnan]] alueella, joissa kokonaisia heimoja surmattiin vastasyntyneistä vanhuksiin. Tätä massamurhaa kutsutaan [[assyrialaisten kansanmurha]]ksi. [[Ranska]]lta, [[Yhdistynyt kuningaskunta|Britannia]]lta ja [[Venäjä]]ltä ei tullut apua, ja sekä ortodoksit, katolilaiset että anglikaanit osallistuivat assyrialaiskristittyjen pakkokäännytykseen. Läntiset kirkot loivat arameankielistä kirjallisuutta käännytystyön tarpeisiin ja lyhytikäisten turvatakuiden vakuudeksi erinäisiä assyrialaisseurakuntia painostettiin liittoutumaan joko ortodoksien, katolilaisten tai eri protestanttisten kirkkojen kanssa. Länsimaihin paenneisiin assyrialaispakolaisiin kohdistettiin painostusta, aramealaisen kotikielen käyttöä vastustettiin ja pappeja ei päästetty pakolaisseurakuntiin, koska vaikutusvaltaisissa uskonnollisissa piireissä todettiin, että assyrialaiskristitty täytyi kastaa uudelleen, jos tämä ei käynyt puoleen vuoteen ehtoollisella. Heidän olemassaoloaan vähäteltiin, heitä väitettiin tarpeen vaatiessa sekä [[Palestiinalaiset|arabikristityiksi]], kurdikristityiksi, [[Armenialaiset|armenialaisiksi]], [[Antiokian syyrialais-ortodoksinen kirkko|syyrialaisiksi]], [[Kristinuskon historia|pakanakristityiksi]], [[Kerettiläisyys|harhaoppisiksi]], [[uskonpetturi|uskonpettureiksi]] että [[Synkretismi|synkretisteiksi]]. Joissain maissa nämä pehmeät painostuskeinot ovat yhä käytössä.