Ero sivun ”Siviilipalvelus Suomessa” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Aiheesta muualla: sivariin.fi |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 4:
Siviilipalveluksen pituus on 347 vuorokautta eli hieman alle 12 kuukautta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tem.fi/ajankohtaista/uutiset/uutisarkisto/uutiset_2012/siviilipalvelusaika_lyhenee_15_vuorokaudella.108844.news | Nimeke = Siviilipalvelusaika lyhenee 15 vuorokaudella | Julkaisu = Työ- ja elinkeinoministeriön verkkosivu | Ajankohta = 29.11.2012 | Julkaisija = TEM| Viitattu = 27.8.2015}}</ref> Ne siviilipalvelusmiehet, jotka aloittivat siviilipalveluksensa ennen vuoden 2008 alkua, jolloin nykyinen siviilipalveluslaki tuli voimaan, palvelivat kuitenkin aiemman lain mukaiset 395 vuorokautta.<ref name=sivarilakipykalat4&107/> Vuosittain siviilipalveluksen valitsee noin 2500 asevelvollista, joista 4-5 on naisia. Tämä vastaa ikäluokan koosta riippuen noin 7 % koko miesikäluokasta.<ref>Siviilipalveluksen kehittämistyöryhmä, 2011, s. 20-21</ref>
Siviilipalvelus on ollut olemassa vuodesta 1931, jolloin säädettiin Suomen ensimmäinen siviilipalveluslaki ''Lex Pekurinen'' aseistakieltäytyjä [[Arndt Pekurinen|Arndt Pekurisen]] mukaan. Vuoden 1959 siviilipalveluslaissa palvelus sallittiin myös muin kuin uskonnollisin perustein, mutta vakaumus piti osoittaa erityisen tutkintalautakunnan edessä, johon kuului [[tuomari]], [[upseeri]], sosiaaliministeriön edustaja, [[pappi]] ja [[psykiatri]].<ref name=sivari&totaalinro3v2000/> Tutkintalautakunta lakkautettiin vuonna [[1987]] ja siitä alkaen siviilipalvelukseen on hyväksytty ilmoituksen perusteella ainakin käytännössä. Kesken asevelvollisuuden siviilipalvelukseen haluavilla saattaa olla usein ongelmia asiaa käsittelevien henkilökunnan kanssa.<ref>{{
Siviilipalvelus koostuu noin kuukauden (28 päivää) pituisesta ''koulutusjaksosta'' sekä noin 11 kuukauden mittaisesta työpalvelusta. Koulutusjakso suoritetaan siviilipalveluskeskuksessa, joka sijaitsee [[Lapinjärvi|Lapinjärvellä]]. Koulutusjaksolla on neljä vaihtoehtoista suuntautumisvaihtoehtoa: kansalaisvalmiudet; palo, pelastus ja väestönsuojelu; ympäristön ja kulttuuriomaisuuden suojelu sekä väkivaltaongelmien konkreettinen torjunta.<ref name=sivarikeskus_suuntautuminen/>
Työpalvelu suoritetaan valtion tai kunnan laitoksessa tai toimielimessä, [[evankelis-luterilainen kirkko|evankelis-luterilaisessa]] tai [[ortodoksinen kirkko|ortodoksisessa kirkossa]] tai yleishyödyllisessä säätiössä, yhteisössä tai yhdistyksessä. Työpalveluspaikaksi ei siis kelpaa voittoa tavoitteleva yritys, mutta ei myöskään puolue tai ammattiliitto. Työpalveluspaikan tulee solmia sopimus [[työministeriö]]n kanssa.<ref name="akl_sivariperustieto" /> Siviilipalvelusmies ei myöskään saa olla palveluksen aikana työ- tai virkasuhteessa palveluspaikkaansa.<ref name="sivarilakipykala15">Siviilipalveluslaki 28.12.2007/1446</ref> Näin ollen, vaikka esimerkiksi Helsingin poliisilaitos toimiikin palveluspaikkana<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.iltalehti.fi/uutiset/200808068050681_uu.shtml | Nimeke =Sivarit sakottajina | Tekijä = Risto Kunnas|Julkaisu =| Ajankohta =6.8.2008 | Julkaisija =Iltalehti| Viitattu =30.1.2014 }}</ref>, ei siviilipalvelusmies voi toimia poliisin virkatehtävissä. Siviilipalveluksen suunnittelusta ja kehittämisestä vastaa työ- ja elinkeinoministeriö valtioneuvoston asettaman siviilipalvelusasiain neuvottelukunnan avustuksella. Siviilipalveluksen toimeenpanosta vastaava viranomainen on siviilipalveluskeskus.<ref name=sivarilakipykala7/> Neuvottelukunnan jäsenet edustavat työ- ja elinkeinoministeriötä, puolustusministeriötä, pääesikuntaa, siviilipalveluskeskusta, palveluspaikkoja sekä siviilipalvelusmiehiä.<ref name=sivarineuvottelukuntaHARE/>
|