Ero sivun ”R. R. Ryynänen” versioiden välillä

[[KuvaTiedosto:Roine Rikhard Ryynänen.jpg|thumb|right|200px|R. R. Ryynänen]]

'''Roine Rikhard (''R. R.'') Ryynänen''' ([[23. maaliskuuta]] [[1891]] [[Kuopio]] – [[31. lokakuuta]] [[1963]])<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://meteli.net/artist.php?id=10505| Nimeke = R. R. Ryynänen| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Meteli.net| Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Meteli.net| Viitattu = 16. tammikuuta 1.2008| Kieli = }}</ref> oli [[Suomi|suomalainen]] [[sanoittaja]], [[tenori]]laulaja ja [[kuoro]]mies.<ref name = "MusTietoSK">{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Suuri Musiikkitietosanakirja 5 O-See| Vuosi = 1991| Kappale = | Sivu = 199| Selite = | Julkaisupaikka = Keuruu| Julkaisija = Weilin + Göös ja Otava| Tunniste = ISBN 951-35-4729-9| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref>

Ryynäsen isä oli ammatiltaan maalarimestari. Kuopion jälkeen perhe muutti [[Jääski|Jääskeen]]. Vuosisadan vaihteessa isän työ vei perheen [[Pietari (kaupunki)|Pietariin]], jossa Ryynänen ehti olla vuoden koulussakin. Sieltä perhe muutti edelleen [[Kuokkala (Terijoki)|Kuokkalaan]] ja myöhemmin [[Viipuri]]in. Viipurissa Ryynänen kävi [[Viipurin klassillinen lyseo|Klassillista lyseota]]. Ylioppilastutkinnon hän kuitenkin suoritti [[Helsingin normaalilyseo]]sta vuonna [[1910]]. Opiskeltuaan muutaman vuoden [[Helsingin yliopisto]]ssa ja [[Helsingin kauppakorkeakoulu|kauppakorkeakoulussa]] Ryynänen lähti liike-elämän palvelukseen ja hän toimi muun muassa [[Sanomalehtien ilmoitustoimisto]]n apulaisjohtajana kahdeksan vuotta.<ref name="radio">{{Verkkoviite | Osoite =http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=26&t=3&a=2787| Nimeke =R. R. Ryynänen keksi iskelmän – Runoilijakamreerin elämä| Tekijä = Åke Jokinen| Tiedostomuoto = audio| Selite = Radioradio-ohjelma| Julkaisu = YLEn elävä arkisto| Ajankohta = 29. joulukuuta 2008| Julkaisupaikka =12.2006 | Julkaisija = | Viitattu = 16. tammikuuta 1.2008| Kieli = }}</ref>

HänenRyynäsen ensimmäinen radioesiintymisensäradioesiintyminen tapahtui [[vuonna 1926]], jolloin hän johti [[Polyteknikkojen kuoro]]a. Kuuluttajana toiminut oopperalaulaja [[Alexis af Enehjelm]] kiinnitti Ryynäseen huomiota tämän laulettua soolon kuoroesityksessä ja hänen aloitteestaan Ryynäselle alkoi tulla useampia radioesiintymisiä.<ref name="radio"/>. Ryynänen esiintyi [[radio]]ssaradiossa aluksi eritoten [[kuoronjohtaja]]na ja laulajana. Päätöikseen hän toimi [[Yleisradio]]n kamreerina [[1927]]–[[1955]]1927–1955, mikä tarkoitti johdon sihteerin ja ohjelmajärjestäjän avustajan tehtäviä.<ref name="YLE">{{Verkkoviite | Osoite =http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=26&t=3&a=2787| Nimeke =R. R. Ryynänen keksi iskelmän| Tekijä = Jukka Lindfors| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = YLEn elävä arkisto| Ajankohta = 29. joulukuuta 12.2006| Julkaisupaikka = | Julkaisija = YLE| Viitattu = 16. tammikuuta 1.2008| Kieli = }}</ref> Hän oli kamreerin toimessa eläkeikäänsä asti<ref name="radio"/>.

Ryynänen oli innokas laulaja ja hän kuului 18 kuoroon ja toimi usein niiden solistitehtävissä. Hän myös toimi kuuden kuoron johtajana tai varajohtajana.<ref name="radio"/> Lisäksi hän lauloi muun muassa [[Radiokvartetti|Radiokvartetissa]] ja [[Parlophon-kvartetti|Parlophon-kvartetissa]].<ref name="YLE"/> Hän myös teki yli 40 levytystä vuosina [[1929]] ja [[1930]] [[Parlophon]]-yhtiölle<ref name="radio"/>.

Parhaiten Ryynänen muistetaan laulujen sanoittajana ja suomentajana. Niistä valtaosa on [[Iskelmämusiikki|iskelmiä]], mutta myös klassisia lauluja. Hän osasi useita kieliä, kuten [[ruotsiRuotsin kieli|ruotsia]]a, [[venäjäVenäjän kieli|venäjää]]ä, [[englantiEnglannin kieli|englantia]]a, [[saksaSaksan kieli|saksaa]]a ja monia [[slaavilaiset kielet|slaavilaisia kieliä]]. Hän käänsi runotekstejä noin 15 kielestä. Eritoten [[Georg Malmsten]]in sävellyksissä on noin kaksisataa Ryynäsen sanoitusta.<ref name="radio"/> Ryynänen käytti myös salanimiä ''Raimo Raikas'', ''Reino R. Ranta'', ''Reijo Rio'', ''Reima R.'' ja ''Veijo Sala''.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.aanitearkisto.fi/firs2/kaantaja.php?Id=Ryyn%E4nen+Roine+Richard| Nimeke = Lyricist Ryynänen Roine Richard| Tekijä = Olli-Pekka Puranen| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Suomen Äänitearkiston tietokanta| Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Suomen Äänitearkisto| Viitattu = 16. tammikuuta 1.2008| Kieli = }}</ref>

Sanoitusuran ohella Ryynänen oli myös [[kielenhuolto|kielenhuoltaja]], joka keksi muun muassa sanat "''oheinen"'' ja "''kyseinen"'' [[Suomen kieli|Suomen kieleen]]. Yhdessä Georg Malmstenin kanssa he esittelivät sanan "''iskusävelmä"'', joka myöhemmin hioutui muotoon ''[[iskelmämusiikki|iskelmä]]''.<ref name="YLE"/><ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.elvisry.fi/012002/malmsten100.html| Nimeke =Georg Malmstèn ­ stadin kundi 100 vuotta| Tekijä = Juhani Leinonen| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = SELVIS| Ajankohta = 2002| Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 16. tammikuuta 1.2008| Kieli = }}</ref>

Yhteensä Ryynänen on sanoittanut tai suomentanut yli tuhat laulua. ''[[Särkynyt onni]]'' ([[1929]], Georg Malmsten) oli ensimmäinen orkesterisäestyksellä levytetty suomalainen iskelmä. Georg Malmstenin ensilevytys myi sensaatiomaiset 17&nbsp;000 kappaletta. Ryynänen toimi Malmstenin "hovisanoittajana" ja he tekivät useita kuuluisia iskelmiä ja lastenlauluja yhteistuotantona. Iskelmätuotannosta esimerkkeinä voidaan mainita ''[[Heili Karjalasta]]'', ''[[Revontulten maa]]'', ''[[Vanhan merimiehen koti-ikävä]]'', ''[[Viva Espanja]]''. Lastenlauluista esimerkiksi ''[[Jänöjussin mäenlasku]]'', ''[[Karhunpoika sairastaa]]'' ja kaikki Mikkihiiri-sarjan lastenlaulut ovat Ryynäsen kynästä lähtöisin. Ryynänen sanoitti myös näyttämömusiikkia, kuten [[Kansanteatteri]]n musiikki-ilottelut ''Lennokki'' ja ''Vetoketju''.<ref name="radio"/>