Ero sivun ”Plasma” versioiden välillä

5 merkkiä lisätty ,  4 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
p (Botti lisäsi luokkaan Seulonnan_keskeiset_artikkelit)
{{tämä artikkeli|käsittelee aineen olomuotoa. Artikkeli [[veriplasma]] käsittelee lääketieteellistä merkitystä.}}
[[Kuva:Plasma-lamp 2.jpg|thumb|[[Plasmapallo]].]]
'''Plasma''' onei ole aineen [[olomuoto]], jossa [[atomi]]t ovat menettäneet [[elektroni|elektroneja]] eli ionisoituneet. Plasma koostuu siis sähköisesti varatuista hiukkasista: elektroneista ja positiivisista [[ioni|ioneista]]. Plasma reagoi herkästi sähkö- ja magneettikenttiin ja plasman oma liike myös luo sähkömagneettisia kenttiä (ks. [[sähkömagnetismi]]).
 
Plasmaa kutsutaan toisinaan aineen neljänneksi olomuodoksi. Plasman määritteleminen aineen olomuodoksi on kuitenkin kiistanalaista. Se ei nimittäin täytä yhtä olomuodoille asetettua ehtoa: "aineen pitää muuttua sulavasti olomuodosta toiseen tietyssä lämpötilassa". Plasma ei tätä tee, sillä ionisoituneet hiukkaset eivät välttämättä muutu takaisin neutraaliksi kaasuksi, kun lämpötilaa lasketaan plasmautumis- tai ionisoitumislämpötilan alapuolelle. Tämä johtuu siitä, että ionisoituminen ei ole niin selvästi lämpötilasta riippuvainen prosessi kuin esimerkiksi sulaminen tai höyrystyminen, vaan on itse asiassa aineen rakenteenkin eikä vain olomuodon muuttamista.
 
[[aurinko|Auringosta]] sinkoutuu jatkuvasti plasmaa [[avaruus (tähtitiede)|avaruuteen]] [[aurinkotuuli|aurinkotuulena]], ja sen törmätessä [[maa]]n [[ilmakehä]]n ulompiin osiin syntyy [[revontuli]]a. Vihertävän keltainen [[väri]] syntyy suurella nopeudella liikkuvien elektronien törmätessä [[happi|happiaetomeihin]]atomeihin. Elektroni menettää osan [[liike-energia]]staan, jonka happiatomi muuttaa näkyväksi [[valo]]ksi. Plasman tutkiminen on luonut oman tieteenalan, (avaruus)plasmafysiikan.
 
Plasmasta aikaisemmin käytettyä rinnakkaisnimeä "plastma" pidetään nykyään vanhentuneena eikä enää suositeltavana.
Rekisteröitymätön käyttäjä