Ero sivun ”Ilmarako” versioiden välillä

'''Ilmarako''' ({{k-grc-tr|stoma, ''mon.'' stomata}}) on pieni reikä [[kasvi]]n lehden pinnassa. Kaasujen vaihto ilman ja lehden välillä tapahtuu ilmarakojen kautta. Päivän aikana, kun on valoisaa, [[hiilidioksidi]] menee sisään ja vesihöyry poistuu. Ilmaraot eivät ole vain reikiä, vaan ne liikkuvat. Illalla, kun aurinko laskee jaeikä eienää ole enää riittävästi valoa [[fotosynteesi]]ä varten, ne sulkeutuvat. Ne sulkeutuvat myös, jos on kuiva ilma tai kuiva maa, koska yksi prioriteetti [[kasvi]]lla on veden säästö. Toinen prioriteetti on, että hiilidioksidia on riittävästi, jotta fotosynteesi ei hidastu.

Ilmarakoja voi olla jopa satoja yhtä neliömillimetriä kohti. Seurauksena on, ettäSiten yhdessä lehdessä voi olla miljoonia ilmarakoja. Jokainen ilmarako on suorasti herkkä valolle, hiilidioksidille, vesihöyrylle, lämpötilalle ja [[kasvihormoni]]lle, ja epäsuorasti herkkä myös juuriston olosuhteille.

Ilmaraon rakenneIlmaraossa on reikä ja kaksi solua sen ympärillä. Nämä kaksi ”huulisolua” liikkuvat, ja niiden tilavuus ja muoto muuttuvat. Yleistä on, että ilmaraot sijoittuvat vain lehden ”abaxial” ala-pinnalle, tai molemmalle pinnoille lajista riippuen.

Ilman sulkeutuvia ilmarakoja kasveja olisi vain kosteilla paikoilla. Voimme nähdä ne vain [[mikroskooppi|mikroskoopin]] avulla, mutta ilmaraot vaikuttavat metsän ja viljan kasvuun ja siihen, miten säännöllisesti puutarhaa on kasteltava puutarhaa.