Avaa päävalikko

Muutokset

21 merkkiä lisätty ,  3 vuotta sitten
}}
 
'''Leijapoika''' ({{k-en|The Kite Runner}}) on [[Khaled Hosseini]]n esikoisromaani vuodelta 2003. Kirjasta tehtiin [[Leijapoika (elokuva)|samanniminen elokuva]] vuonna 2007. Kirja on käännetty 34 kielelle ja myynyt yli kahdeksan miljoonaa kappaletta.<ref>{{Verkkoviite|Nimeke=Kertoja Allahin armosta|Osoite=http://www.kirkkojakaupunki.fi/?newsid=7732&deptid=134&showmodul=20&languageid=3&news=1|Julkaisija=Kirkko & Kaupunki|Luettu=22.11.2008}}</ref> Suomeksi se ilmestyi vuonna 2004 Erkki Jukaraisen kääntämänä ja [[Otava (kirjankustantamo)|Otavan]] kustantamana.
 
''Leijapoika'' on eeppinen tarina isistä ja pojista, ystävyydestä ja petturuudesta. Se on ensimmäinen länsimaissa mittavaa suosiota saanut [[afganistan]]ilaissyntyisen kirjailijan teos. Kirja antaa lukijalle värikkään kuvan Afganistanin kulttuurista, perinteistä ja elämästä niin Afghanistanissa kuin maahanmuuttajina [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]]. Vaikka Hosseinin kuvauksessa sotaa edeltävästä ajasta Afganistanissa on tiettyä nostalgiaa, hän ei kuitenkaan peittele silloisenkaan yhteiskunnan epäkohtia: rotuvihaa, luokkaeroja, nepotismia ynnä muuta. Hänen kuvauksensa [[Taliban]]in ajasta, josta monet länsimaiset lukijat ovat saaneet tietoja ainoastaan joukkotiedotusvälineistä, on inhimillisesti järkyttävä ja koskettava, sillä se on esitetty yksilön näkökulmasta.
Leijapoika kertoo Amirista ja Hassanista, kahdesta afganistanilaisesta pikkupojasta 1970-luvun alkupuolen [[Kabul]]issa. Pojat ovat parhaat ystävykset, vaikka heidän välillään on suuri ero. Amir on rikkaan ja vaikutusvaltaisen isänsä ainoa poika, Hassan taas palvelijan poika ja vähemmistökansalainen, [[mongolit|mongolien]] jälkeläisiin kuuluva [[Hazarat|hazara]] ja [[Šiialaisuus|šiiauskoinen]] muslimi, kun taas valtaväestö on [[pataanit|pataaneja]] ja [[sunnalaisuus|sunnalaisia]]. Ystävyys ei ole tasaveroinen, vaan siinä on isännän ja palvelijan välinen arvoasetelma. Erään kerran [[leija|leijoja]] lennättäessään Hassan saa kimppuunsa vihamiehensä Assefin, joka inhoaa erityisesti hazaroita. Amir näkee väkivallanteon, mutta ei uskalla auttaa ystäväänsä.
 
[[Afganistanin sota|Neuvostomiehitys]], sotaherrojen aika ja lopulta Taliban tuhoavat 1970-luvun rauhallisen ja vauraan Kabulin. Amir pakenee isänsä kanssa Yhdysvaltoihin ja yrittää unohtaa entisen kotimaansa. Hän avioituu ja ryhtyy kirjailijaksi. Menneisyys ei kuitenkaan jätä Amiria rauhaan. Syyllisyys painaa häntä ja lopulta hänelle tarjoutuu tilaisuus korjata virheitään. Vielä kerran tulee kutsu takaisin talibanien hallitsemaan Afganistaniin hyvittämään kauan sitten tehty teko tai pikemminkin tekemättä jättäminen. - Juha Lauri Reima
{{Juonipaljastus loppu}}
 
Rekisteröitymätön käyttäjä