Ero sivun ”Harpo Marx” versioiden välillä

Vuonna 1910 Minnie Marx päätti, että perhe muuttaa [[Chicago]]on, koska New Yorkista ei kovan kilpailun takia tuntunut löytyvän sijaa Marxien [[vaudeville|vaudeville-esityksille]], koska kaupungissa alalla oli liian paljon kilpailua. Marxit ostivat osamaksulla omaoman talon ja olivat sen jälkeen velkaa herra Greenbaumille. Aluksi perhe esiintyi pikkuteattereissa Chicagossa, mutta pian sen teatterit eivät enää riittäneet, vaan Marxit tekivät mitä vain keikkoja saivat. Marxien täytyi alkaa kierrellä esiintymässä kaupungissa kuin kaupungissa, eivätkä esiintymisen tuotot aina riittäneet kuin junamatkaan seuraavaan kaupunkiin, jos siihenkään. Useiden vuosien kiertely kaupungista toiseen yleensä huonoissa oloissa oli rankkaa aikaa perheelle. Joskus kyllästyminen ja väsyminen ajoi pojat hölmöilemään näyttämöllä. Silloin Minnie sai heihin ryhtiä muistuttamalla kiljaisten pojilleen ”Greenbaum, senkin jästipäät!”

Siitä pitäen Harpo alkoi kehittää erilaisia temppuja, jotta ei tarvitsisi enää vuorosanoja. Harpo Marxin tavaramerkeiksi muodostuivatkin muun muassa äänitorvella tööttäily, ilmeilyt ja pöytäveitsien tiputtelu hihasta. Harpon rooliasuksi taas vakiintui pitkä nukkavieru vaalea takki, ruutukuosinen paita sekä päässä lyhyt, punertava kiharainen peruukki ja murjottu silkkipytty .

Näiden lisäksi Harpolle tyypillistä oli näyttämöllä hölmöilyn ohessa soittaa kappaleita [[harppu|harpulla]], jonka äiti Minnie Marx hänelle hankki. (Harppu osaltaan johti myös Adolph Marxin nimen muuttumiseen Harpoksi.) Harpunsoittajana Harpo Marx oli itseoppinut. Minnien äidin vanha soitin lojui yksikielisenä perheen nurkissa, kunnes Harpo kiinnostui sen soittamisesta.