Ero sivun ”Junkers Ju 87” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti lisäsi luokkaan Seulonnan_keskeiset_artikkelit
MsaynevirtaBOT (keskustelu | muokkaukset)
p luokkien säätöä, nbsp, replaced: [[Luokka:Junkersin lentokoneet → [[Luokka:Junkersin ilma-alukset using AWB
Rivi 2:
[[Kuva:StukaRA.jpg|thumb|250px|Italian Regia Aeronautican Ju 87 1940/42]]
[[Kuva:Ju87 G2 1.jpg|thumb|250px|Junkers Ju 87 G-2]]
'''Junkers Ju 87''' eli '''Stuka''' ({{k-de|Sturzkampfflugzeug}}) oli [[Luftwaffe (Wehrmacht)|Saksan ilmavoimien]] kuuluisin [[syöksypommittaja]] [[toinen maailmansota|toisessa maailmansodassa]].
 
Jyrkästi taivutetut [[lentokoneen siipi|siivet]] ja kiinteät laskutelineet antoivat koneelle helposti tunnistettavan ulkonäön. Stuka tuli palveluskäyttöön 1937, ja sitä käytti taistelutoiminnassa ensimmäistä kertaa saksalainen [[Legion Condor]] helmikuussa 1937 [[Espanjan sisällissota|Espanjan sisällissodassa]]. Sitä käytettiin myös toisen maailmansodan ensimmäisessä sotatoimessa [[Wieluńin pommitus|Wieluńin pommituksessa]] aamulla 1. syyskuuta 1939, kun Saksa aloitti [[Puolan offensiivi]]n. Ju 87 oli vankka, tarkka ja tehokas syöksypommittaja, mutta siitä tuli toisen maailmansodan edetessä liian hidas ilman hävittäjäsuojaa toimivaksi [[pommikone|pommi-]] tai maataistelukoneeksi.
Rivi 9:
Stukalla oli monia ominaisuuksia, jotka vasta myöhemmin tulivat muihin lentokoneisiin. Näitä olivat muun muassa automaattinen oikaisu pommitussyöksyn jälkeen. Se oli tarpeen, koska lentäjät menettivät usein tajuntansa pommitussyöksyn aiheuttamien suurten [[g-voima|g-voimien]] vuoksi. Stukalle ominainen voimakas, ulvova ääni syöksyssä johtui laskutelineisiin asennetuista [[sireeni|sireeneistä]], ”Jerikon pasuunoista”, joiden tehtävänä oli aiheuttaa pelkoa vihollisen maajoukoissa. Sireenit kytkeytyivät automaattisesti päälle, kun lentäjä käynnisti syöksyä hidastavat syöksyjarrut, jotka sijaitsivat siipien alla.
 
Vastoin yleistä luuloa Stuka ei ollut vaikeasti ohjattava tai kömpelö. [[Yhdistynyt kuningaskunta|Brittiläinen]] koelentäjä Erich Brown totesi:{{Sitaatti| Vaikka se näytti jokseenkin kömpelöltä, voi sillä lentää kaikki normaalit taitolentoliikkeet. Se on oikein helppo ja miellyttävä lennettävä. Varmaan sen siivekeohjaus ei tuottanut tulokseksi ripeää väistöä ja vaikka korkeusohjain oli jokseenkin kevyt, oli kone yksinkertaisesti liian vakaa pituusakselinsa suhteen ollakseen ketterä.<ref> {{Kirjaviite | Tekijä= Valtonen, Hannu | Nimike= Lento-osasto Kuhlmey: Saksan Luftwaffe Suomen tukena kesällä 1944 | Julkaisija= Tikkakoski: Keski-Suomen ilmailumuseo| Vuosi= 1991 | Tunniste= ISBN 951-95688-1-6}} sivu 65 </ref>}}
 
 
==Käyttö sodassa==
Hitautensa vuoksi Ju 87 oli hyvin haavoittuva vihollishävittäjiä kohdatessaan, ja sodan edetessä se alkoi tarvita saattosuojakseen hävittäjiä. Kuitenkin Ju 87 on yksi niitä harvoja sotilaslentokoneita, jotka Euroopan sotanäyttämöillä säilyivät operatiivisissa taistelutehtävissä sodan alusta loppuun. Saksalaisisista Stuka-lentäjistä muutama saavutti hävittäjä-ässän arvonimeen vaadittavat viisi vihollislentokoneen pudotusta.
 
Saksalaiset siirsivät Ju 87:n käytön painopisteen [[taistelu Britanniasta|taistelun Britanniasta]] aiheuttamien kovien konetappioiden jälkeen [[Pohjois-Afrikan sota toisessa maailmansodassa|Pohjois-Afrikkaan]] ja [[itärintama (toinen maailmansota)|itärintamalle]]. Ju 87:n rynnäkkökykyä kasvatettiin varustamalla kone siiven alle sijoitettavilla 37 &nbsp;mm tykeillä. Näin aseistettuna Ju 87 kykeni tehokkaaseen [[panssarintorjunta]]- ja rynnäkkötoimintaan ja pysyi pelättynä [[maataistelukone]]ena. Kuuluisin Stuka-lentäjistä on eversti [[Hans-Ulrich Rudel]], joka itärintamalla tuhosi pääosin Stukalla 519 [[panssarivaunu]]a.
 
Suomessa Ju 87:ää käytti muun muassa saksalainen [[lento-osasto Kuhlmey]] kesän 1944 ratkaisutaisteluissa. Tuolloin sen suojana käytettiin Focke-Wulf Fw 190 –hävittäjiä. [[Lapin sota|Lapin sodassa]] Kemiin sijoitettu Stuka-laivue hyökkäsi kahdesti [[röyttän maihinnousu|Tornion maihinnousua]] suorittaneita suomalaislaivoja vastaan 3. ja 4. lokakuuta 1944 aiheuttaen raskaita tappioita, kunnes laivat saivat suojakseen [[Brewster B-239]] -hävittäjiä.
Rivi 39 ⟶ 38:
|align="right"|'''siipipinta-ala(m²)'''||align="right"|31,90 m²||align="right"|31,90 m²||align="right"|31,90 m²||align="right"|31,90 m²
|-
|align="right"|'''tyhjäpaino (kg)'''||align="right"|2&nbsp;273 &nbsp;kg||align="right"|2&nbsp;760 &nbsp;kg||align="right"|2&nbsp;810 &nbsp;kg||align="right"|3&nbsp;600 &nbsp;kg
|-
|align="right"|'''suurin paino (kg)'''||align="right"|3&nbsp;324 &nbsp;kg||align="right"|4&nbsp;400 &nbsp;kg||align="right"|5&nbsp;720 &nbsp;kg||align="right"|5&nbsp;100 &nbsp;kg
|-
!bgcolor="#cccccc" colspan="5"|
Rivi 49 ⟶ 48:
|align="right"|'''teho (hv)'''||align="right"|720 hv ||align="right"|1&nbsp;200 hv ||align="right"|1&nbsp;420 hv||align="right"|1&nbsp;420 hv
|-
|align="right"|'''teho (kW)'''||align="right"|530 &nbsp;kW||align="right"|883 &nbsp;kW||align="right"|1&nbsp;044 &nbsp;kW||align="right"|1&nbsp;044 &nbsp;kW
|-
|align="right"|'''suurin nopeus (km/h)'''||align="right"|320 &nbsp;km/h||align="right"|350 &nbsp;km/h||align="right"|354 &nbsp;km/h||align="right"|344 &nbsp;km/h
|-
|align="right"|'''syöksynopeus (km/h)'''||align="right"|550 &nbsp;km/h||align="right"|600 &nbsp;km/h||align="right"|600 &nbsp;km/h
|-
|align="right"|'''[[Lentomatka|pommituslentomatka]] (km)'''||align="right"|995 &nbsp;km||align="right"|800 &nbsp;km||align="right"|1&nbsp;165 &nbsp;km||align="right"|1&nbsp;000 &nbsp;km
|-
!bgcolor="#cccccc" colspan="5"|
Rivi 63 ⟶ 62:
|align="right"|'''nousunopeus'''||||align="right"|3&nbsp;000 m 8,8 minuutissa||align="right"|3&nbsp;000 m 14 minuutissa||align="right"|3&nbsp;000 m 13,6 minuutissa
|-
|align="right"|'''aseistus'''||align="right"|1&times;7,92 &nbsp;mm MG 17||align="right"|2&times;7,92 &nbsp;mm MG 17||align="right"|2&times;7,92 &nbsp;mm MG 17||align="right"|2&times;37 &nbsp;mm BK 37<br />2&times;7,92 &nbsp;mm MG 17
|-
|align="right"|'''taka-aseistus'''||align="right"|1&times;7,92 &nbsp;mm MG 15||align="right"|1&times;7,92 &nbsp;mm MG 15||align="right"|2&times;7,92 &nbsp;mm MG 81Z||align="right"|2&times;7,92 &nbsp;mm MG 81Z
|-
|align="right"|'''pommikuorma (kg)'''||align="right"|500 &nbsp;kg||align="right"|1&nbsp;000 &nbsp;kg||align="right"|1&nbsp;800 &nbsp;kg||align="right"|-
|-
|}
Rivi 77 ⟶ 76:
 
[[Luokka:Pommikoneet]]
[[Luokka:Junkersin lentokoneetilma-alukset]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]