Ero sivun ”Talousmetsä” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
lisättiin otsake ja tekstiä |
|||
Rivi 19:
Talousmetsä eroaa huomattavasti luonnonmukaisesta metsästästä rakenteeltaan ja kehityskulultaan. Talousmetsässä on lahopuuta vain 2-10 m³ hehtaarilla kun vastaava luku on luonnonmetsässä 60-90 m³ hehtaarilla. Merkittävin muutos on talousmetsien vanhojen puiden määrän romahtaminen. Suomen metsissä on yli 150 vuotiaita puita vain 1 prosentilla koko metsäpinta-alasta. Eliölajien määrään on merkittävästi vaikuttanut kuolleiden ja lahopuiden määrän vähentyminen. Suomessa 5000 eliölajia on riippuvainen metsän kuolleista ja lahonneista puista.
Talousmetsissä ei tapahdu luonnonmetsille ominaisia häiriöitä, kuten [[Metsäpalo|metsäpaloja]] määrätyin valiajoin. Voimakkaan metsäpalon jälkeen kuusikko on runsaimmillaan 200-250 vuoden kuluttua. Metsäpalon jälkeen kuusikko taimettuu lehtipuilla, mutta talousmetsässä kaadettu puusto korvataan yleensä samalla puulajilla. Männiköissä on havaittu tapahtuvan lievempiä metsäpaloja noin 70-vuoden välein, mutta niissä metsä ei pala kokonaan, vaan jäljelle jää eläviä mäntyjä, joiden sekaan voi kasvaa muita puulajeja. Luonnontilaisessa usein lievästi palaneessa männikössä on yli 150-vuotiaita puita 100 kpl hehtaarilla. Männiköissä voi olla useita sukupolvia eri-ikäisiä mäntyjä, jotka ovat palaneet, mutta jatkaneet kasvua hyvinkin vanhoiksi. Talousmetsissä ei tapahdu vastaavia häiriöitä pitkällä aikavälillä. Metsäpalojen yleisyys määrittää sen hallitseeko metsämaisemaa kuusi- vai mäntyvaltaisuus. Erityyppisten häiriöiden aiheuttamat valoisat luonnonmetsät ovat nykyisin hyvin harvinaisia.
Metsänhoito vaikuttaa myös puulajisuhteisiin, joista jotkut eliölajit kärsivät.
| |||