Ero sivun ”Talousmetsä” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →Uudistaminen: kh |
lisättiin otsake ja tekstiä |
||
Rivi 15:
[[File:Kuusimetsä1.jpg|thumb|Kuusta kasvava puupelto Porvoossa.]]
Puupellon määritelmä on hieman epätarkka, kyseessä on oikeastaan haukkumasana. Se edellyttää kuitenkin [[monokulttuuri]]a, jossa puut ovat yhtä lajia, samanikäisiä ja kaadetaan samanikäisinä. [[Koillismaa]]lla on tunnettu [[Osaran aukko]], joka oli osittain kokeellinen kahdensadan neliökilometrin suuruinen metsäaukko, joka nyt kasvaa vaihtelevasti puuta. Puupeltoja on esimerkiksi [[Kiina]]ssa, [[Indonesia]]ssa ja Etelä-Amerikassa. Muun muassa [[Argentiina]]n arvostelema [[UPM]]:n omistama [[Fray Bentosin sellutehdas]] [[Uruguay]]ssa käyttää [[eukalyptus]]ta monokulttuurina. Monokulttuurin ongelmana on biodiversiteetin vakavan heikkenemisen kuten [[linnut|lintupopulaatioiden]] katoamisen ohella viljelmän hyönteis- ja sienituhojen leviäminen koko viljelyalueelle, mikä edellyttää esimerkiksi myrkkyjen lisääntyvää käyttöä.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = | Otsikko = UPM lisää eukalyptussellun tuotantoa Uruguayssa| Julkaisu = Maaseudun tulevaisuus| Ajankohta = 3.10.2013| Vuosikerta = | Numero = | Sivut = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite= | Tunniste= | www = | www-teksti = http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/upm-lis%C3%A4%C3%A4-eukalyptussellun-tuotantoa-uruguayssa-1.48204| Tiedostomuoto = | Viitattu = 25.10.2015 | Kieli = | Lopetusmerkki = }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.metla.fi/aikakauskirja/full/ff12/ff123200.pdf | Nimeke = Monokulttuurien vaarat – esimerkki Kiinasta| Tekijä = Kari Heliövaara| Ajankohta = 2012| Julkaisu = Metsätieteen aikakauskirja 3/2012| Viitattu = 25.10.2015 }}</ref> Monokulttuuriiin siirtyminen erityisesti [[sademetsä]]alueilla aiheuttaa myös huomattavia sosiaalisia ongelmia alkuperäisväestön keskuudessa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.luontoliitto.fi/ajankohtaista/tiedotteet/varo-sademetsa-puuta-puutarhakalusteissa-61 | Nimeke = Varo sademetsäpuuta puutarhakalusteissa | Tekijä = Luonto-Liitto| Ajankohta = | Julkaisu = | Viitattu = 25.10.2015 }}</ref>
== Talous- ja luonnonmetsän eroavuuksia ==
Talousmetsä eroaa huomattavasti luonnonmukaisesta metsästästä rakenteeltaan ja kehityskulultaan. Talousmetsässä on lahopuuta vain 2-10 m³ hehtaarilla kun vastaava luku on luonnonmetsässä 60-90 m³ hehtaarilla. Merkittävin muutos on talousmetsien vanhojen puiden määrän romahtaminen. Suomen metsissä on yli 150 vuotiaita puita vain 1 prosentilla koko metsäpinta-alasta. Eliölajien määrään on merkittävästi vaikuttanut kuolleiden ja lahopuiden määrän vähentyminen. Suomessa 5000 eliölajia on riippuvainen metsän kuolleista ja lahonneista puista.
Talousmetsissä ei tapahdu luonnonmetsille ominaisia häiriöitä, kuten metsäpaloja määrätyin valiajoin. Voimakkaan metsäpalon jälkeen kuusikko on runsaimmillaan 200-250 vuoden kuluttua. Metsäpalon jälkeen kuusikko taimettuu lehtipuilla, mutta talousmetsässä kaadettu puusto korvataan yleensä samalla puulajilla. Männiköissä on havaittu tapahtuvan lievempiä metsäpaloja noin 70-vuoden välein, mutta niissä metsä ei pala kokonaan, vaan jäljelle jää eläviä mäntyjä, joiden sekaan voi kasvaa muita puulajeja. Luonnontilaisessa usein lievästi palaneessa männikössä on yli 150-vuotiaita puita 100 kpl hehtaarilla. Männiköissä voi olla useita sukupolvia eri-ikäisiä mäntyjä, jotka ovat palaneet, mutta jatkaneet kasvua hyvinkin vanhoiksi. Talousmetsissä ei tapahdu vastaavia häiriöitä pitkällä aikavälillä. Metsäpalojen yleisyys määrittää sen hallitseeko metsämaisemaa kuusi- vai mäntyvaltaisuus. Erityyppisten häiriöiden aiheuttamat valoisat luonnonmetsät ovat nykyisin hyvin harvinaisia.
Metsänhoito vaikuttaa myös puulajisuhteisiin, joista jotkut eliölajit kärsivät.
Jos luonnonmetsä on välttynyt metsäpaloilta ja myrskytuhoilta pitkiä aikoja sen kehitystä ja rakennetta säätelee puiden kuoleminen ja uudistuminen pienalavaltaisesti. Tälläisessä metsässä lahopuuta syntyy hyvin tasaisesti.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Uusi Metsäkirja| Vuosi = 2006| Luku = Metsien rakenne ja lajiston monimuotoisuus| Sivu = 235| Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Gaudeamus| Tunniste = ISBN 951-662-983-0| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 28.10.2015 | Kieli = }}</ref>
==Lähteet==
| |||