Ero sivun ”Partisaani” versioiden välillä

176 merkkiä poistettu ,  7 vuotta sitten
lähteiden niputus, tarkennus lähteeseen -pyyntö
[katsottu versio][katsottu versio]
p (Botti lisäsi luokkaan Seulonnan_keskeiset_artikkelit)
(lähteiden niputus, tarkennus lähteeseen -pyyntö)
[[Kuva:Soviet guerilla.jpg|thumb|300px|Neuvostopartisaaneja Valko-Venäjän metsissä vuonna 1943.]]
[[Kuva:Interrogation_sovjet_partisan_1942.jpg|thumb|250px|Saksalaiset laskuvarjosotilaat kuulustelevat neuvostopartisaania Ukrainassa 1943]]
'''Partisaani''' on yleisnimitys [[sissi]]taistelijalle, joka kuuluu järjestäytymättömään taisteluryhmittymään.
 
Koska partisaanit pääsääntöisesti eivät kanna minkään taisteluorganisaation univormua tai tunnuksia, [[Geneven sopimukset|Geneven sopimuksia]] on vaikea soveltaa partisaaneihin. Varsinkin toisessa maailmansodassa kiinnisaadut partisaanit oli tapana [[kuolemanrangaistus|teloittaa]] suoralta kädeltä ilman oikeudenkäyntiä.<ref name=liju>Lindstedt, Jukka: Kuolemaan tuomitut: kuolemanrangaistukset Suomessa toisen maailmansodan aikana; oikeustieteen väitöskirja 1999. Suomalaisen lakimiesyhdistyksen julkaisuja. A-sarja, ISSN 0356-7206 ; n:o 221</ref> Toisen maailmansodan jälkeen vuoden [[1949]] Geneven sopimuksen solmimisen yhteydessä päätettiin partisaanit rinnastaa [[miliisi|miliiseihin]] ja vapaaehtoisiin sotilaisiin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.icrc.org/IHL.nsf/COM/375-590007?OpenDocument | Nimeke = Convention (III) relative to the Treatment of Prisoners of War. Geneva, 12 August 1949. Commentary | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = [[Punaisen Ristin kansainvälinen komitea]] | Viitattu = 13.3.2010 | Kieli = {{en}} }}</ref> Tällä perusteella partisaaneja voidaan ottaa [[sotavanki|sotavangeiksi]], ja heillä on oikeus kyseisen statuksen mukaiseen suojeluun, mikäli heillä on johtajana alaisistaan vastuussa oleva henkilö, heillä on määrätty ja välimatkan päästä erotettava tunnusmerkki, he kantavat aseitaan avoimesti ja mukautuvat sotatoimissaan [[Kansainvälinen humanitaarinen oikeus|sodan lakeihin]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1955/19550008/19550008_4 | Nimeke = Genèven sopimus sotavankien kohtelusta 12 päivältä elokuuta 1949. | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = FINLEX | Ajankohta = 12. elokuuta 1949 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 13.3.2010 | Kieli = }}</ref> Mikäli nämä ehdot eivät täyty, ovat partisaanit [[laiton taistelija|laittomia taistelijoita]] vailla Geneven sopimusten tuomia oikeuksia.
 
Toisessa maailmansodassa kuuluisiksi tulivat [[neuvostopartisaani]]t, [[Ranskan vastarintaliike]], [[Tito]]n johtamat [[Jugoslavian partisaanit]] sekä serbien kuningasmieliset [[četnikit]]. [[Italia]]laiset kommunistiset partisaanit pidättivät ja teloittivat [[Benito Mussolini]]n tämän yrittäessä paeta rakastajattarensa kanssa Sveitsiin. Toisen maailmansodan jälkeen sana partisaani vakiintui tarkoittamaan yleisimmin kommunistisia toimijoita, etenkin Neuvostoliiton virallisessa kuvauksessa Suuresta isänmaallisesta sodastaan. Kuitenkin myös [[Baltia]]n maiden neuvostomiehitystä vastaan taistelleita [[metsäveljet|metsäveljiä]] kutsutaan joskus partisaaneiksi.
Partisaaneja voidaan myös lähettää vihollisvaltion rajan taakse. [[Jatkosota|Jatkosodan]] aikana neuvostopartisaanit tekivät lukuisia [[Neuvostoliiton partisaani-iskut Suomeen|hyökkäyksiä Suomen alueelle]] surmaten lukuisia [[siviili|siviilejä]]. Yksi tällainen oli muun muassa [[Laanila (Inari)#Neuvostopartisaanien hyökkäys Laaniojalla|Laaniojan partisaanihyökkäys]] [[Inari]]ssa 4. heinäkuuta 1943. Kaikkiaan näissä hyökkäyksissä sai surmansa 181 siviiliä, joista suurin osa oli rajaseudun kylissä tai erämaataloissa asuvia naisia ja lapsia.
 
Partisaanien kiinni saaminen oli työlästä ja vaarallista, koska sangen monilla oli taipumus räjäyttää itsensä ja vangitsijansa [[käsikranaatti|käsikranaatin]] tai [[kasapanos|kasapanoksen]] avulla vangitsemisen tapahtuessa.<ref name="lop">Tuntematon sota : uusia ja yllättäviä tapahtumia talvi- ja jatkosodan vuosilta {{lähde tarkemmin}}</ref>
 
Oikeustieteen tohtori Jukka Lindstedtin väitöskirjasta ilmenee, että suomalaiset tulkitsivat kiinnisaatujen partisaanien ja [[desantti]]en asioita sangen väljästi: siviilipuvun päällä ollut lumi- tai maastopuku oli jopa raskauttava tekijä, mutta jos asuun liittyi lumi- tai maastotakin kauluksessa ollut sirppi- ja vasaratunnus tai lakissa oli punatähtikokardi, asu saatettiin tulkita sotilaspuvuksi. Näin oli eritoten siksi, että [[talvisota|talvisodassa]] suomalaisten sotilaiden enemmistö joutui käyttämään ns. [[malli Cajander]]ia, eli siviilipukua jossa oli vain kokardi päähineessä: valtiolla oli aivan alkuaikoina mahdollisuus antaa joka miehelle vain sotilaspuvun housut, vyö ja kokardi.<ref name="lop"/><ref> Lindstedt, Jukka: Kuolemaan tuomitut: kuolemanrangaistukset Suomessa toisen maailmansodan aikana; oikeustieteen väitöskirja 1999. Suomalaisen lakimiesyhdistyksen julkaisuja. A-sarja, ISSN 0356-7206 ; n:o 221 <name=liju/ref>
 
== Katso myös ==
15 839

muokkausta