Ero sivun ”Partisaani” versioiden välillä

'''Partisaani''' on yleisnimitys [[sissi]]taistelijalle, joka kuuluu järjestäytymättömään taisteluryhmittymään.

Koska partisaanit pääsääntöisesti eivät kanna minkään taisteluorganisaation univormua tai tunnuksia, [[Geneven sopimukset|Geneven sopimuksia]] on vaikea soveltaa partisaaneihin. Varsinkin toisessa maailmansodassa kiinnisaadut partisaanit oli tapana [[kuolemanrangaistus|teloittaa]] suoralta kädeltä ilman oikeudenkäyntiä.<ref name=liju>Lindstedt, Jukka: Kuolemaan tuomitut: kuolemanrangaistukset Suomessa toisen maailmansodan aikana; oikeustieteen väitöskirja 1999. Suomalaisen lakimiesyhdistyksen julkaisuja. A-sarja, ISSN 0356-7206 ; n:o 221</ref> Toisen maailmansodan jälkeen vuoden [[1949]] Geneven sopimuksen solmimisen yhteydessä päätettiin partisaanit rinnastaa [[miliisi|miliiseihin]] ja vapaaehtoisiin sotilaisiin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.icrc.org/IHL.nsf/COM/375-590007?OpenDocument | Nimeke = Convention (III) relative to the Treatment of Prisoners of War. Geneva, 12 August 1949. Commentary | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = [[Punaisen Ristin kansainvälinen komitea]] | Viitattu = 13.3.2010 | Kieli = {{en}} }}</ref> Tällä perusteella partisaaneja voidaan ottaa [[sotavanki|sotavangeiksi]], ja heillä on oikeus kyseisen statuksen mukaiseen suojeluun, mikäli heillä on johtajana alaisistaan vastuussa oleva henkilö, heillä on määrätty ja välimatkan päästä erotettava tunnusmerkki, he kantavat aseitaan avoimesti ja mukautuvat sotatoimissaan [[Kansainvälinen humanitaarinen oikeus|sodan lakeihin]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1955/19550008/19550008_4 | Nimeke = Genèven sopimus sotavankien kohtelusta 12 päivältä elokuuta 1949. | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = FINLEX | Ajankohta = 12. elokuuta 1949 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 13.3.2010 | Kieli = }}</ref> Mikäli nämä ehdot eivät täyty, ovat partisaanit [[laiton taistelija|laittomia taistelijoita]] vailla Geneven sopimusten tuomia oikeuksia.

Partisaanien kiinni saaminen oli työlästä ja vaarallista, koska sangen monilla oli taipumus räjäyttää itsensä ja vangitsijansa [[käsikranaatti|käsikranaatin]] tai [[kasapanos|kasapanoksen]] avulla vangitsemisen tapahtuessa.<ref name="lop">Tuntematon sota : uusia ja yllättäviä tapahtumia talvi- ja jatkosodan vuosilta {{lähde tarkemmin}}</ref>

Oikeustieteen tohtori Jukka Lindstedtin väitöskirjasta ilmenee, että suomalaiset tulkitsivat kiinnisaatujen partisaanien ja [[desantti]]en asioita sangen väljästi: siviilipuvun päällä ollut lumi- tai maastopuku oli jopa raskauttava tekijä, mutta jos asuun liittyi lumi- tai maastotakin kauluksessa ollut sirppi- ja vasaratunnus tai lakissa oli punatähtikokardi, asu saatettiin tulkita sotilaspuvuksi. Näin oli eritoten siksi, että [[talvisota|talvisodassa]] suomalaisten sotilaiden enemmistö joutui käyttämään ns. [[malli Cajander]]ia, eli siviilipukua jossa oli vain kokardi päähineessä: valtiolla oli aivan alkuaikoina mahdollisuus antaa joka miehelle vain sotilaspuvun housut, vyö ja kokardi.<ref name="lop"/><ref> Lindstedt, Jukka: Kuolemaan tuomitut: kuolemanrangaistukset Suomessa toisen maailmansodan aikana; oikeustieteen väitöskirja 1999. Suomalaisen lakimiesyhdistyksen julkaisuja. A-sarja, ISSN 0356-7206 ; n:o 221 <name=liju/ref>