|
[[Tiedosto:John D. Rockefeller 1885.jpg|thumb|200px|[[John D. Rockefeller]] (1839–1937) oli amerikkalainen liikemies ja aikanaan maailman rikkain mies. Kuvassa Rockefeller vuonna 1885.]][[Kuva:Porcelain Workshop, Jingdezhen, Jiangxi, China.jpg|thumb|200px|Käsityöläisyrittäjä [[Kiina]]ssa.]]
*
[[Tiedosto:John D. Rockefeller 1885.jpg|thumb|200px|[[John D. Rockefeller]] (1839–1937) oli amerikkalainen liikemies ja aikanaan maailman rikkain mies. Kuvassa Rockefeller vuonna 1885.]]
'''Yrittäjyys''' on uusien toimintaorganisaatioiden, erityisesti liiketoiminnallisten [[yritys]]ten, luomista vastauksena havaittuihin mahdollisuuksiin tai puutteisiin markkinoilla<ref> Haidar, J.I., 2012. "[http://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=2066558 Impact of Business Regulatory Reforms on Economic Growth]," Journal of the Japanese and International Economies, Elsevier, vol. 26(3), pages 285–307, September</ref>. Yrittäjyys lisää markkinoilla olevaa hyödykekirjoa, kehittää parempia hyödykkeitä ja mahdollistaa toimialojen uusiutumista yhteiskunnassa.
Yrittäjyyttä pidetään [[kansantalous|kansantaloudellisen]] toiminnan perustana. Ilman riittävää yrittämisintoa [[yhteiskunta|yhteiskunnan]] [[työllisyys|työllistämismahdollisuudet]] heikkenevät. Joissakin yhteiskunnissa on luotu mielikuvaa suuresta yrittämisen vapaudesta ja myönteisestä suhtautumisesta yrittäjyyteen, kuten esimerkiksi [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]]. [[Sosialismi|Sosialistisen]] [[suunnitelmatalous|suunnitelmatalouden]] maissa yrittämisen vapaus taas on rajoitettua. Yrittäjyydellä voidaankin tarkoittaa useaa eri asiaa riippuen siitä, millaisesta yhteiskunnasta on kyse. Suomea ei pidetä erityisen yrittäjämyönteisenä maana. Tosin Suomessa valtio tukee yrittäjyyttä monenlaisilla tuilla ja Suomessa on valtion lainatakauksia ja uusyrityskeskuksia. Esimerkiksi uuden yrityksen perustaja voi hakea [[starttiraha]]a.<ref name="Starttiraha - aloittava yrittäjän tuki">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.esr.fi/mol/fi/04_yrittaminen/05_starttiraha/index.jsp| Nimeke=Starttiraha - aloittava yrittäjän tuki|Julkaisija=Työ- ja elinkeinotoimisto}}</ref> Yrittäjyyden taustalla on voiton tavoittelu, minkä vuoksi yrittäjyyden kannattavuuteen vaikuttavat negatiivisesti korkeat verot ja veroluonteiset maksut. Yrittäjyyteen vaikuttavat negatiivisesti myös erilaiset riskit, joita voi syntyä esimerkiksi pitkäkestoisista sopimuksista, työntekijöistä ja epävarmasta toimintaympäristöstä.
Yrittäjyyttä on erilaista. Pienimmät yrittäjät voivat toimia [[toiminimi|toiminimellä]] ammatin- tai liikkeenharjoittajina. Erona näillä on se, että ammatinharjoittaja myy osaamistaan ja liikkeenharjoittaja ennemminkin tavaraa tai tuotettaan.
Laajasti ymmärrettynä yrittäjyyteen voi kuulua oman yrityksen perustamisen lisäksi myös ''[[freelance]]''-tyyppisten keikkatöiden tekeminen. Yrityksissä voidaan puhua ''sisäisestä yrittäjyydestä'', joka tosin liittyy enemmän työntekijöiden motivointiin ja tulospalkkaukseen kuin yritystoimintaan.
== Yrittäminen ==
[[Yrittäjä]]ksi ryhtyminen on haasteellista. Suurin osa vasta perustetuista yrityksistä ei ole enää toiminnassa muutaman vuoden kuluttua. Yrittäjällä ei ole kiinteää kuukausipalkkaa ja hän toimii erilaisen [[sosiaaliturva|sosiaali-]] ja [[eläke]]turvan alaisuudessa kuin [[palkansaaja]]. Yrittäjä kantaa riskin ja vastuun yksin, henkilökohtaisesti, mikä vaatii yrittäjältä hyvää riskinotto- ja -sietokykyä. Jos yrittäjä toimii osakeyhtiömuodossa (ks. [[yhtiömuoto]]) ovat vastuut yhtiöllä, eivät yrittäjällä henkilökohtaisesti. Henkilökohtaiset riskit ovat olemassa siinä tapauksessa, että yrittäjä on toiminnan rahoittamiseksi antanut henkilökohtaisen takauksen yrityksen lainoille.
Yrittäminen tarjoaa riskien lisäksi myös mahdollisuuksia määrätä itse tekemisistään. Riskin vastapainoksi yrityksen menestyminen voi tarjota huomattavasti palkansaajaa suuremmat tulot. Yleisesti yrittäjät tekevät enemmän töitä kuin palkansaajat, mutta ovat työhönsä tyytyväisempiä.
Yrittäjät joutuvat yleensä investoimaan yrityksen alkuvaiheen panostukset omasta taskustaan. Korkean profiilin starttiyritykset voivat yrittää etsiä yritykselleen myös [[Pääomasijoitus|riskirahoitusta]] (engl. ''venture capital'') tai niin kutsuttua [[bisnesenkeli|enkelirahoitus]]ta (engl. ''angel capital''). Rahoituksen myötä yrittäjä voi menettää päätösvallan ja joutua työntekijän asemaan kantamastaan riskistä huolimatta. Rahoituksen on tarkoitus tarjota käyttöpääomaa, jolla katetaan yrityksen alkuvaiheen negatiivinen kassavirta (ns. kuoleman laakso).
Usein käytetty työkalu yrityksen perustamisessa ja erityisesti rahoitusta haettaessa on [[liiketoimintasuunnitelma]] ja siihen liittyvät yrityslaskelmat. Liiketoimintasuunnitelmien laatimisen hyöty varsinaiselle liiketoiminnalle, rahoituksen hakua lukuun ottamatta, on kuitenkin kyseenalaistettu joissakin viimeaikaisissa tutkimuksissa. <ref name="Institutional forces and the written business plan">{{Verkkoviite|Osoite=http://jom.sagepub.com/cgi/content/abstract/30/1/29| Tekijä=T.Karlsson, B.Honig|Nimeke=Institutional forces and the written business plan|Julkaisija=Journal of Management| Ajankohta=[[2004]]}}</ref><ref name="Pre-start-up formal business plans and post-start-up performance: A study of 116 new ventures ">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.informaworld.com/smpp/content~content=a783174747~db=all| Tekijä=Lange,Mollov|Nimeke=Pre-start-up formal business plans and post-start-up performance: A study of 116 new ventures |Julkaisija=Venture Capital| Ajankohta=[[2007]]}}</ref>
Rahoitusvaihtoehtoja yrittäjille on satoja. <ref name="Rahoituskone.fi">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.rahoituskone.fi/rahoittajat | Tekijä=Fredrik Teir | Nimeke=Rahoituskone | Julkaisija=Greenstep Oy | Ajankohta=2011}}</ref>
== Yrittäjyys Suomessa ==
Yrittäjien osuus koko Suomen työllisistä on 9,1% [[kauppa- ja teollisuusministeriö]]n ''Yrittäjyyskatsauksen [[2006]]'' mukaan. Eniten yrittäjiä löytyy [[Ahvenanmaa]]lta (11,8%), [[Satakunta|Satakunnasta]] (11,1%) ja [[Etelä-Pohjanmaa]]lta (10,7%). Vähiten yrittäjiä on [[Pohjois-Pohjanmaa]]lla (6,7%) ja [[Kainuu]]ssa (7,1%).
Kun Suomen taloudesta poistui [[1990-luku|1990-luvun]] [[lama]]n aikana lähes 450 000 työpaikkaa eli joka viides työpaikka, poliitikot asettivat toiveensa uusien työpaikkojen luomisesta yrittäjiin. Nuoria ja työttömiä kehotettiin työllistämään itsensä, sillä yritykset ja julkishallinto eivät siihen kyenneet. Samaan aikaan monet yrittäjät olivat ajautuneet talouskriisin takia [[vararikko]]on tai pysyvään ylivelkaantumiseen. Ulospääsyä näistä ongelmista ei useinkaan ollut henkilökohtaisten takausten vuoksi. Vuosien [[1991]]–[[1993]] välisenä aikana noin viisi prosenttia yrityksistä haettiin [[konkurssi]]in.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä= Kiander, Jaakko | Nimike= Laman opetukset : Suomen 1990-luvun kriisin syyt ja seuraukset | Sivu = | Selite= Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen julkaisuja 27:5 | Julkaisija= Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, Helsinki | Vuosi= 2002 | Tunniste= }}</ref>
=== Tukipalvelut ===
Yrittäjyyttä tukevat julkiset toimet ovat perustuneet [[Suomi|Suomessa]] erilaisten kehitysyhtiöiden ja organisaatioiden perustamiseen, jotka pyrkivät tarjoamaan asiantuntijapalveluita yrittäjiksi aikoville. Näissä palveluissa autetaan yleensä perustamaan yritys, suunnittelemaan liiketoimintaa ammattimaisemmin ja löytämään liiketoimintaan rahoitusta. Näitä palveluja ovat muiden muassa (uus)yrittäjyyskeskukset, [[yrityshautomo]]t ja [[tiedepuisto]]t.
Esimerkiksi Helsingissä toimii [[Helsingin kaupunki|Helsingin kaupungin]] rahoittama [[YritysHelsinki]], joka antaa ilmaista tukea mm. yrityksen perustamisen käytännön järjestelyihin, [[liikeidea|liikeidean]] kehittämiseen ja kontaktien luomiseen. [[Helsingin Kauppakorkeakoulu|Aalto yliopiston kauppakorkeakoululla]] toimii myös oma Start-up Center niminen yrityskiihdyttämönsä.
Julkisten palveluiden lisäksi toimii myös yksityisiä yrityskiihdyttämöitä ja -hautomoita. Ne tarjoavat yleensä rahoitusta ja tukea yrittäjille ja ottavat vastineeksi osuuden yrityksen omistuksesta.
Yrityksen perustamiseen on mahdollista saada myös julkista rahoitusta, esimerkiksi niin sanottua [[starttiraha|starttirahaa]].
[[Yrittäjyys (liiketaloustiede)|Yrittäjyyttä]] voi myös opiskella joissakin yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa.
=== Kritiikki ===
[[Pakkoyrittäjä|Pakkoyrittäjyys]] eli yrittäjäksi joutuminen vastoin tahtoaan on herättänyt Suomessa yhteiskunnallista keskustelua.
== Katso myös ==
* [[Yritys]]
* [[Yrittäjyys (liiketaloustiede)|Yrittäjyys liiketaloustieteessä]]
* [[Yrittäjyyskasvatus]]
* [[Yritysverotus Suomessa]]
* [[Yritysjohtaminen]]
* [[Yrityskauppa]]
* [[Yritysmarkkinointi]]
* [[Yritysten sulautuminen|Yritysten sulautuminen]]
* [[Yrityssaneeraus]]
* [[Yrityspuisto]]
== Viitteet ==
{{Viitteet}}
== Lähteet ==
* {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimike= Uudistuva, ihmisläheinen ja kilpailukykyinen Suomi. Kansallinen tietoyhteiskuntastrategia 2007-2015 | Sivu = | Selite= | Julkaisija= Valtioneuvosto, Helsinki | Vuosi= 2006 | Tunniste= }}
== Aiheesta muualla ==
*[http://www.aaltoes.com Aalto Entrepreneurship Society (AES)] {{en}}
*[http://www.yrityssuomi.fi/ Yrityssuomi.fi-sivusto] (julkiset yrityspalvelut yhdessä osoitteessa)
*[http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/tietopaketit/yrittajille/index.html Yrittäjille (suomi.fi)]
*[http://www.opintoluotsi.fi/Yrittajyys/ Yrittäjäksi? (Opintoluotsi)]
*[http://www.yrittajat.fi Tietoa yrittäjyydestä (Suomen Yrittäjät)]
| 