Ero sivun ”Tuulos” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti lisäsi luokkaan Seulonnan keskeiset artikkelit |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 21:
'''Tuulos''' ({{k-sv|Tulois}}) on [[Luettelo Suomen entisistä kunnista|entinen Suomen kunta]] ja vuonna [[2009]] tehdyn [[Hämeenlinnan seudun kuntaliitos 2009|kuntaliitoksen]] jälkeen osa [[Hämeenlinna]]a. Ennen lakkauttamistaan se kuului hallinnollisesti [[Kanta-Hämeen maakunta|Kanta-Hämeen maakuntaan]] ja [[Etelä-Suomen lääni]]in. Tuuloksen naapurikunnat olivat [[Hauho]], Hämeenlinna, [[Janakkala]] ja [[Lammi]].
Tuuloksessa risteävät [[Valtatiet Suomessa|valtatiet]] [[valtatie 10|10]] ja [[valtatie 12|12]]. Valtateiden risteyksestä erkanee [[kantatie 53]] [[Padasjoki|Padasjoelle]]. Hämeenlinnan keskustaan Tuuloksesta on matkaa vajaat 30 kilometriä. Matkaa Lahteen kertyy noin 50 kilometriä ja [[Tampere]]elle vajaat 80 kilometriä. Tuuloksen keskustaajama on Syrjäntaka.
Maisemallisesti Tuulos on tyypillistä Kanta-Hämettä. Entisen kunnan jakaa suunnilleen keskeltä kahtia kaakosta luoteeseen suuntautuva vesistö, jonka rannoilla on pääosa alueen viljelysmaista. Tuuloksen poikki kulkee myös Lammin puolelta sisemmän [[Salpausselkä|Salpausselän]] reunalta alkava matalahko [[harju]]jono. Tuuloksen alavat maastonkohdat ovat 80–100 metrin korkeudella merenpinnasta, mutta korkeimmat mäet saavuttavat yli 160 metrin korkeuden.<ref name="tarmio"> Hannu Tarmio, Marketta Heinonen ja Kalevi Korpela (toim.): ''Suomenmaa 7: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos'', s. 297–299. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1978. ISBN 951-0-06467-X.</ref>
==Vaakuna==
Rivi 27 ⟶ 29:
==Historiaa==
Esinelöytöjen ja maaston perusteella on päätelty, että muinaishämäläinen asutusvirta suuntautui Tuuloksen halki kulkevaa vesireittiä pitkin Lammin ja edelleen [[Päijänne|Päijänteen]] suuntaan. Tuuloksen [[Juttila]]n kylässä sijaitsee [[rautakausi|rautakautinen]] [[linnavuori]] nimeltään [[Laurinkallio]]. Tuuloslaisilla eränkävijöillä oli erämaaomistuksia Päijänteen latvavesillä nykyisessä [[Keski-Suomi|Keski-Suomessa]] mm. [[Laukaa]]n, [[Hankasalmi|Hankasalmen]], [[Saarijärvi|Saarijärven]] ja [[Viitasaari|Viitasaaren]] seuduilla. Keskiajalta lähtien Tuuloksen kautta kulki Hämeenlinnan ja [[Viipuri]]n välinen [[Vanha Viipurintie]], jonka reittiä nykyiset valtatiet 10 ja 12 vielä pitkälti seuraavat.<ref name="tarmio"/>
Tuulos mainittiin hallintopitäjänä vuonna [[1431]], jolloin Hauhon ja Tuuloksen käräjiä istuttiin Hauhon Sotjalan kylässä. Kaksi vuotta myöhemmin käräjät istuttiin Syrjäntaan kylässä. Vuonna [[1439]] Tuuloksen nimi esiintyi asiakirjassa, jonka mukaan piispa [[Maunu Tavast]] luovutti Sairialan kartanon veljensä pojalle. Myöhemmin kartanon omistajina olivat piispa [[Maunu III Särkilahti]] ja [[Turun tuomiokirkko]]. Tuuloksen ja Hauhon välinen raja vahvistettiin vuonna [[1441]] eikä tuuloslaisilla ollut ainakaan enää 1600-luvulla velvollisuutta osallistua Hauhon kirkon ja hautausmaan kunnossapitoon. Tuuloksen ensimmäinen [[kansakoulu]] perustettiin vuonna [[1869]].<ref name="tarmio"/>
Tuuloksen Syrjäntaan kylässä käytiin [[Suomen sisällissota|sisällissodassa]] huhtikuun lopulla [[1918]] kaksipäiväinen [[Syrjäntaan taistelu|taistelu]], jossa [[punaiset|punaisten]] pakolaiskolonna murtautui saksalaisten linjojen läpi. Saksalaisten lyömisessä olivat tärkeässä roolissa [[punakaarti|naispunakaartilaiset]].
Rivi 36 ⟶ 40:
Juttilan kylässä [[Hauhon]] [[Pyhäjärvi|Pyhäjärven]] rannalla sijaitsi Mikko Kaloisen perustama Kettulan Saha. Myöhemmin [[UPM]] osti sahan ja lakkautti sen 1990-luvulla.
Sairialan kylässä on Tuuloksen keskiaikainen (1400-luvulta) harmaakivikirkko, joka on omistettu [[Pyhä Birgitta|Pyhälle Birgitalle]]. Tuulos muodostettiin Hauhon kappeliseurakunnaksi vuonna [[1540]] ja se itsenäistyi [[Suomen senaatti|senaatin]] päätöksellä vuonna [[1882]]. <ref> ''Otavan iso tietosanakirja'', osa 9. Helsinki: Otava, 1965. </ref> Tuuloksen [[kirkkoherra]]na on toiminut Petri Laine vuodesta [[2009]].
==Kyliä==
| |||