Versio 4. helmikuuta 2015 kello 03.28 muokkaa ZacheBot (keskustelu \| muokkaukset) botit, seulojat 137 932 muokkausta p Botti lisäsi luokkaan Seulonnan_keskeiset_artikkelit ← Vanhempi muutos		Versio 9. lokakuuta 2015 kello 15.29 muokkaa kumoa Haltiamieli (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 70 517 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa Uudempi muutos →
Rivi 1: '''Nunna''' on eri uskontokuntien tapaperinteessä nainen, joka viettää tiukan [[uskonto\|uskonnollista]] ja [[askeesi\|askeettista]] elämää usein saman elämäntavan valinneiden ihmisten yhteisössä, [[luostari]]ssa. Nunnan miespuolinen vastine on [[~~munkki (uskonto)\|~~munkki]]. == Nunna kristinuskossa == === Nunna katolisessa kirkossa === [[~~Kuva~~Tiedosto:Nuns in procession.jpg\|thumb\|~~200px~~250px\|Nunnia kulkueessa. Ranskalainen käsikirjoitus noin vuodelta 1300.]] [[Katolinen kirkko\|Katolisessa]] traditiossa on hyvin paljon eri sääntökuntia. Yleisesti ottaen, kun henkilö menee luostariin, hän käy läpi ~~joitain~~joitakin vuosia kestävän kokelasajan, jonka jälkeen hän antaa luostarilupauksen. [[Benediktiinit\|Benediktiinisissä]] sääntökunnissa lupaukset koskevat pysyvyyttä yhden tietyn luostarin jäsenenä, kuuliaisuutta luostarin johtajaa kohtaan ja elämäntapojen muutosta (mukaan lukien naimattomuutta ja köyhyyttä). Toisissa sääntökunnissa lupaukset koskevat naimattomuutta, köyhyyttä ja kuuliaisuutta. Useimmat sääntökunnat katolisessa kirkossa ovat aktiivisia. Sisaret työskentelevät opettajina, sairaanhoitajina, sosiaalityöntekijöinä, professoreina jne. tai seurakuntien palveluksessa. Kontemplatiivisissa sääntökunnissa nunnat elävät klausuurissa, mikä tarkoittaa, että he lähtevät harvoin luostarin ulkopuolelle, mutta he voivat ottaa vastaan vieraita tarkoitusta varten rakennetuissa tiloissa. Klausuuriluostarit ovat omavaraisia ja ne ansaitsevat rahaa myymällä esimerkiksi hilloja, makeisia tai leivonnaisia tai valmistamalla kirkossa käytettäviä esineitä tai tekevät muuta sopivaa työtä, kuten alihankintatöitä. Nunnaluostarin johtajaa kutsutaan abbedissaksi vain benediktiiniluostareissa tai vanhoissa birgittalaisluostareissa, muutoin häntä sanotaan priorinnaksi eli luostarin johtajaksi. === Nunna ortodoksisessa kirkossa === [[Ortodoksinen kirkko\|Ortodoksisessa kirkossa]] tie nunnaksi kulkee kokelaskauden kautta. Ensin luostarielämään tutustuva nainen on kuuliaisuussisar ilman mitään vihkimyksiä. Sopivaksi katsotun ajan jälkeen kuuliaisuussisar vihitään viitankantajaksi eli ~~ns.~~niin sanotuksi puolinunnaksi. Viitankantajaa voidaan nimittää myös [[noviisi]]ksi ja häntä kutsutaan puhuttelunimellä ''sisar'' (esimerkiksi sisar Anna). Noviisikauden jälkeen seuraa vihkimys nunnaksi ja puhuttelunimenä käytetään Suomessa kirkollisen nimen yhteydessä ''~~äiti~~äitiä''ä. Nunnaluostarin johtajaa kutsutaan [[igumenia]]ksi. Rivi 24: == Nunna buddhalaisuudessa == [[Buddhalaisuus\|Buddhalaisessa]] perinteessä nunnat elävät munkkien tapaan [[selibaatti\|selibaatissa]], mutta nunnat ja munkit saattavat elää samassa luostarissa. Buddhalaisnunnien asuja on lukuisia erilaisia, mutta munkkien tapaan nunnatkin ajavat päänsä kaljuiksi. == Kuuluisia nunnia == * [[Äiti Teresa]] (katolinen nunna) * Pyhä [[Maria Pariisilainen]] eli Äiti Maria (Skobtsova) (ortodoksinen nunna, [[emigrantti]]) * [[Birgitta (pyhimys)\|Pyhä Birgitta]] ==Aiheesta muualla== Rivi 38: ==Nunnakirjallisuutta== * [[Kathryn Hulme]];: ~~The~~''Nunnan ~~Nun~~tarina's' (''The Nun’s Story'', (1956/1959; ~~suom. Nunnan tarina~~suomeksi 1957) {{Metatieto}}

Ero sivun ”Nunna” versioiden välillä