Ero sivun ”Kaskiviljely” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti lisäsi luokkaan Seulonnan_keskeiset_artikkelit
Lisätty kuva Eero Järnefeltin kaskenpolttoa kuvaavasta maalauksesta.
Rivi 15:
 
Suomen kaskiviljely alkoi Varsinais-Suomessa jo [[vasarakirveskulttuuri]]n aikoihin, noin 2400–2000 eaa.<ref>http://www.oulu.fi/northnature/finnish/Suomi/ekologia7.html#pellotmaahan</ref> Suomessa kylvettiin perinteisesti [[ohra]]a tai [[ruis]]ta kahden vuoden aikana, myöhemmin yksi tai kaksi satoa [[nauris]]ta, [[kaura]]a tai [[tattari]]a. Myös [[pellava]]a kasvatettiin kaskissa, koska silloin päästiin vaivalloisesta [[rikkaruoho]]jen kitkemisestä. Yleistä oli myös useamman kasvin kylväminen yhtä aikaa, esimerkiksi nauriin ja ohran ja jopa ohran, nauriin ja rukiin. Tällöin maa pystyttiin käyttämään tehokkaasti, kun ensin korjattiin ohra, sen jälkeen syksyllä kasvoi nauris, ja seuraavana kesänä saatiin vielä ruissato. Tropiikin kaskissa tällainen viljelytapa on myös yleinen. Viljelyn jälkeen aluetta nimitettiin ''ahoksi'' ja sitä voitiin käyttää vielä laitumena. Suomessa kaskeaminen oli vielä [[1700-luku|1700-luvulla]] yleisin maanviljelystekniikka.<ref name=m>Mäntylä, Ilkka: ''Suurvalta-aika''. Teoksessa Zetterberg, S. (toim.) Suomen historian pikkujättiläinen, s. 235. ISBN 951-0-14253-0. WSOY Porvoo 2003</ref> Etenkin [[Karjala]]ssa ja [[Savo]]ssa se tuotti vielä [[1880-luku|1880-luvulla]] yli kymmeneksen sadosta.
 
[[Kuva: Raatajat_rahanalaiset.JPG|thumb|400px|right|[[Eero Järnefelt]]: '''[[Raatajat rahanalaiset]]''' eli '''Kaski''', 1893.]]
 
Suomessa harjoitettu kaskiviljely on jaettu kolmeen päätyyppiin: tavalliseen kaskiviljelyyn, rieskamaahan ja [[huhta]]kaskeen. Tavallinen kaski tehtiin lehtimetsään tai lehtipuuvaltaiseen sekametsään. Puut kaadettiin vuotta ennen niiden polttamista. Viljana oli yleensä ruis, joskus ohra. Rieskamaassa kaataminen ja polttaminen tapahtui samana keväänä. Kasveina olivat nauris, pellava ja ohra. Huhtakaski, joka oli Pohjois-Venäjän suomensukuisten kansojen kehittämä, tehtiin edellisistä poiketen havumetsään. Viljelykasvina oli useimmiten ruis. [[Moreeni]]pohjaisilla havupuuvaltaisilla alueilla huhta oli aikoinaan ainoa käyttökelpoinen viljelytekniikka. Savolaiset asuttivat huhdan avulla muun muassa Pohjois-Savon, Pohjois-Ruotsin metsiä ("[[metsäsuomalaiset]]") ja veivät tekniikan Amerikkaankin.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Aalto, Seppo (osion kirjoittaja)| Nimeke = Suomalaisen arjen historia, Savupirttien Suomi| Vuosi = 2006 | Kappale = Elämän perusta: kaski, pelto ja karja| Sivu = 61–65| Selite = |