Versio 4. helmikuuta 2015 kello 10.27 muokkaa ZacheBot (keskustelu \| muokkaukset) botit, seulojat 137 932 muokkausta p Botti lisäsi luokkaan Seulonnan_keskeiset_artikkelit ← Vanhempi muutos		Versio 5. lokakuuta 2015 kello 14.19 muokkaa kumoa Palosirkka (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 15 839 muokkausta p asettelua Uudempi muutos →
Rivi 10: ==Newtonilaiset fluidit== [[Isaac Newton]] esitti, että suoralle, samansuuntaiselle ja yhtenäiselle virtaukselle leikkausvoima τ joka vaikuttaa [[Laminaarinen virtaus\|virtauskerrosten]] välillä, on suhteessa [[gradientti\|nopeusgradienttiin]] ∂''u''/∂''y'', joka on kohtisuorassa virtauskerroksia vastaan. :<math>\tau=\mu \frac{\partial u}{\partial y}</math>. Rivi 24: ==Ei-newtonilaiset fluidit== {{pääartikkeli \|[[Ei-newtonilainen fluidi]]}} Newtonilaisten fluidien lisäksi on olemassa useita aineita, jotka eivät noudata Newtonin määrittelemään viskositeettimallia. Näitä fluideja kutsutaan hieman kankeasti "ei-newtonilaisiksi" fluideiksi. Nämä fluidit jaetaan kahteen ryhmään: pseudoplastiset ja dilatantit. Pseudoplastisilla fluideilla viskositeetti pienenee leikkausvoiman kasvaessa. Dilatantit tekevät juuri päinvastoin. ===Pseudoplastiset=== ~~mm. homeita~~Homeita [[Käyminen\|fermentoidessa]] joudutaan ottamaan huomioon fermentointiliuoksen pseudoplastisuus. Homerihmastot muodostavat tahmaisen toisiinsa tarttuneen verkoston, jonka viskositeetti on suuri leikkausvoimien ollessa pieniä. Sekoitusta kasvatettaessa leikkausvoimat kasvavat ja rihmastot alkavat ~~katkeila~~katkeilla, jolloin viskositeetti pienenee. Useat maalit ovat puolestaan [[tiksotropia\|tiksotrooppisia]] fluideja; niiden viskositeetti alenee niitä sekoitettaessa, mutta sekoituksen lakatessa niiden viskositeetti kasvaa. Näin estetään maalien valuminen.▼ ~~Pseudoplastisilla fluideilla viskositeetti pienenee leikkausvoiman kasvaessa. Dilatantit tekevät juuri päinvastoin.~~ ~~Esimerkki ja taustaa:~~ ▲mm. homeita [[Käyminen\|fermentoidessa]] joudutaan ottamaan huomioon fermentointiliuoksen pseudoplastisuus. Homerihmastot muodostavat tahmaisen toisiinsa tarttuneen verkoston, jonka viskositeetti on suuri leikkausvoimien ollessa pieniä. Sekoitusta kasvatettaessa leikkausvoimat kasvavat ja rihmastot alkavat katkeila, jolloin viskositeetti pienenee. Useat maalit ovat puolestaan [[tiksotropia\|tiksotrooppisia]] fluideja; niiden viskositeetti alenee niitä sekoitettaessa, mutta sekoituksen lakatessa niiden viskositeetti kasvaa. Näin estetään maalien valuminen. ===Dilatantit=== Rivi 40 ⟶ 37: === Yksiköt === [[Kansainvälinen yksikköjärjestelmä\|SI-järjestelmässä]] dynaamisen viskositeetin (<math>\mu</math> tai <math>\eta</math>) yksikkö on <math>\scriptstyle Pa \cdot s \;\left(= \frac{kg}{s\ m} = N s /m^2\right)</math> ja kinemaattisen viskositeetin (<math>\nu</math>) yksikkö on <math>\scriptstyle \frac{m^2}{s}</math>. [[Cgs-järjestelmä]]ssä dynaamisen viskositeetin yksikkö on [[poisi]] (P). Yksi poisi on 1 ''P'' = 1 ''g''/(''s''·''cm'') = 0,1 ''kg/sm''. Vastaavasti kinemaattisen viskositeetin cgs-yksikkö on [[stoki]] (''St''), joka on saanut nimensä [[George Gabriel Stokes]]in mukaan. Yksi stoki on 1 ''St'' = 1 ''cm<sup>2</sup>/s'' = 0,0001 ''m<sup>2</sup>''/''s''. Joissakin yhteyksissä näitä tai näiden osia, senttistokia ja senttipoisia, käytetään edelleenkin. == Yleisten aineiden tyypillisiä viskositeetteja == Rivi 134 ⟶ 131: == Etymologia == Sana '''viskositeetti''' juontuu latinankielisestä sanasta "viscum" ([[misteli]]), koska mistelipuun marjojen viskoosia (paksua) liimaa on käytetty nappaamaan sitruunapuiden oksilla olevia lintuja. ~~marjojen viskoosia (paksua) liimaa on käytetty nappaamaan sitruunapuiden oksilla olevia lintuja.~~ == Viitteet == <references />

Ero sivun ”Viskositeetti” versioiden välillä