Ero sivun ”Itä-Karjalan sotilashallinto” versioiden välillä

p
→‎Hallinnon tavoitteet: vuosilukujen wikitykset pois
p (→‎Suur-Suomi: kuvaa siirretty)
p (→‎Hallinnon tavoitteet: vuosilukujen wikitykset pois)
===Sotatalous===
 
Hallinnon tarkoituksena oli kytkeä Itä-Karjalan taloutta osaksi Suomen sotataloutta mm. puunhankinnan suhteen, lähentää karjalaisväestöä Suomeen opetuksen muodossa sekä valvoa venäläisperäistä väestöä. Hallinto ylläpiti kouluja. Se myös eristi venäläisperäisen väestön [[Itä-Karjalan keskitysleirit|keskitysleireihin]], joita alettiin kutsua [[1943]] siirtoleireiksi erotukseksi saksalaisista keskitysleireistä. [[1943]] suomalaisperäisen ja venäläisperäisen väestön kohtelu lähentyi toisiaan ja kuolleisuus leireillä väheni.
 
===Suur-Suomi===
Hallinnon kansainvälistä mielikuvaa Neuvostoliiton ja länsiliittoutuneiden keskuudessa pyrittiin kehittämään siten, että jo alusta alkaen hallinnon lainopilliseksi avustajaksi määrättiin elokuussa sotilasvirkamieheksi Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori [[Veli Merikoski]]. Merikoski kirjoitti Itä-Karjalan sotilashallinnosta tutkimuksen ''Suomalainen sotilashallinto Itä-Karjalassa 1941-1944'', jossa oli todellisuudesta poikkeavia näkemyksiä.
 
Hallinnon mallikkuutta korostamaan Mannerheim antoi [[27. heinäkuuta]] [[1941]] käskyn kutsua kaksitoista Suomessa asunutta Itä-Karjalan sotilashallinnon neuvottelukuntaan, millä osoitettiin sotilashallinnon alttius kuunnella paikallisia mielipiteitä. Neuvottelukunnan jäsenet olivat kuitenkin paikallisille ulkopuolisia, koska olivat asuneet Suomessa jo 1920-luvulta alkaen heimosotien tappioista alkaen.
 
Itä-Karjalan sotilashallinnon ulkopuolelle jäi rintamaa lähellä olevien sotatoimiyhtymien oma sotilashallinto.
23 648

muokkausta