Versio 3. helmikuuta 2015 kello 02.53 muokkaa ZacheBot (keskustelu \| muokkaukset) botit, seulojat 137 932 muokkausta p Botti lisäsi luokkaan Seulonnan keskeiset artikkelit ← Vanhempi muutos		Versio 5. syyskuuta 2015 kello 19.42 muokkaa kumoa Esamatti1 (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 32 594 muokkausta täydennystä Uudempi muutos →
Rivi 8: \| korkeus = 30 \| rantaviiva = 520 \| keskisyvyys = 7,1 \| tilavuus = 25,07 \| virtaus = }} '''Peipsijärvi'''<ref name="Pariisista">{{Kirjaviite \| Tekijä = Hakulinen, Kerkko; Paikkala, Sirkka \| Nimike = Pariisista Papukaijannokkaan: Suomenkieliset ulkomaiden paikannimet ja niiden vieraskieliset vastineet \| Julkaisupaikka = Helsinki \| Julkaisija = Kotimaisten kielten keskus \| Vuosi = 2013 \| Sivu = 141 \| Tunniste = ISBN 978-952-5446-80-7}}</ref> ({{k-et\|Peipsi, Peipsi-Pihkva järv}};<ref name="PTO 7">Pskovsko-Tšudskoje ozero, s. 7.</ref> {{k-ru\|Чу́дско-Пско́вское о́зеро\|Tšudsko-Pskovskoje ozero}}<ref name="BSE">{{Kirjaviite \| Tekijä = \| Nimike = Bolšaja sovetskaja entsiklopedija \| Julkaisupaikka = Moskva \| Julkaisija = Sovetskaja entsiklopedija \| Vuosi = 1978 \| Sivu = 251 \| Tunniste = }}</ref> tai Пско́вско-Чу́дское о́зеро, ''Pskovsko-Tšudskoje ozero'';<ref name="PTO 7" /> {{k-de\|Peipussee}}<ref name="Pariisista" />) on [[Narvajoki\|Narvajoen]] vesistöön<ref name="PTO 8">Pskovsko-Tšudskoje ozero, s. 8.</ref> kuuluva järvi [[Viro]]n ja [[Venäjä]]n rajalla. Sen pinta-ala on 3 555 neliökilometriä. Peipsijärvi on Viron suurin ja pinta-alaltaan Euroopan neljänneksi<ref name="PTO 7" /> tai viidenneksi suurin luonnonjärvi [[Laatokka\|Laatokan]], [[Ääninen\|Äänisen]], [[Vänern]]in ja [[Saimaa]]n jälkeen<ref>[http://web.archive.org/web/20030311000745/http://www.stat.fi/tk/tp/maailmanumeroina/01_maantieteellisia_tietoja_aihepiireittain.xls Tilastokeskus: Maantieteellisiä tietoja aihepiireittäin.]</ref><ref> Erillisistä selistä koostuvan Peipsijärven tapaan [[Saimaa\|Iso-Saimaa]] on tässä vertailussa [[Luettelo Suomen sadasta suurimmasta järvestä\|laskettu yhdeksi]], 4 400 neliökilometrin laajuiseksi järveksi.</ref>. ==Vesistön osat== '''Peipsijärvi''' ({{k-et\|Peipsi-Pihkva järv}}; {{k-ru\|Псковско-Чудское озеро (Чудско-Псковское озеро)\|Pskovsko-Tšudskoje ozero (Tšudsko-Pskovskoje ozero)}}; {{k-de\|Peipussee}}) on [[Viro]]n ja [[Venäjä]]n rajalla sijaitseva suuri järvi. Järven kokonaispinta-ala on 3 555 km².{{lähde}} Se on Viron suurin järvi sekä koko [[Eurooppa\|Euroopan]] viidenneksi suurin luonnonjärvi [[Laatokka\|Laatokan]], [[Ääninen\|Äänisen]], [[Vänern]]in ja [[Saimaa]]n jälkeen.<ref>[http://web.archive.org/web/20030311000745/http://www.stat.fi/tk/tp/maailmanumeroina/01_maantieteellisia_tietoja_aihepiireittain.xls Tilastokeskus: Maantieteellisiä tietoja aihepiireittäin.]</ref><ref> Erillisistä selistä koostuvan Peipsijärven tapaan [[Saimaa\|Iso-Saimaa]] on tässä vertailussa [[Luettelo Suomen sadasta suurimmasta järvestä\|laskettu yhdeksi]], 4400 km²:n laajuiseksi järveksi.</ref> Peipsijärvi laskee [[Narvajoki\|Narvajoen]] kautta [[Suomenlahti\|Suomenlahteen]]. [[Kuva:Peipsi.jpg\|thumb\|~~left\|220px~~200px\|Tyrskyävä Peipsi Kallasten punaisen hiekkakiven törmältä kuvattuna.]]▼ Peipsijärvi sijaitsee [[Itä-Euroopan tasanko\|Itä-Euroopan tasangolla]] viimeisen [[jääkausi\|jääkauden]] muovaamassa painaumassa. Sen pinta-alasta 1 570 neliökilometriä eli 44 % kuuluu Viroon. Vesistö koostuu kolmesta järvenselästä, joita voidaan pitää myös erillisinä järvinä. Pohjoinen pääallas on varsinainen Peipsijärvi (vir. ''Suurjärv'' tai ''Peipsi'', ven. ''Tšudskoje ozero''), jonka pinta-ala on 2 611 neliökilometriä. Etelässä sijaitsee 708 neliökilometrin laajuinen Pihkovanjärvi (vir. ''Pihkva järv'', ven. ''Pskovskoje ozero''). Niitä yhdistää matala salmen kaltainen Kuumajärvi (vir. ''Lämmijärv'', ven. ''Tjoploje ozero''), jonka alue käsittää 236 neliökilometriä.<ref>Suomalaiset nimet Hakulinen–Paikkala, s. 105, 146.</ref> Venäläinen nimitys ''Tšudskoje ozero'', jota käytetään myös koko Peipsijärvestä, viittaa sen rannoilla asuneisiin [[tšuudit\|tšuudeihin]]<ref name="PTO 7-8">Pskovsko-Tšudskoje ozero, s. 7–8.</ref>. ==Peipsijärven luonnonolot== ~~Peipsijärvi koostuu kolmesta järvenselästä, joita voidaan pitää myös erillisinä järvinä:~~ Kolmekymmentä metriä merenpinnan yläpuolella sijaitsevan Peipsijärven keskisyvyys on 7,1 metriä ja suurin syvyys 15,3 metriä. Sen vesitilavuus on 25,07 kuutiokilometriä. Vedenpinnan korkeus vaihtelee vuosittain jopa kolme metriä.<ref name="PTO 7-8" /> Järvi jäätyy marras-joulukuun vaihteessa ja vapautuu jäistä huhti-toukokuussa, jolloin myös vesi on yleensä korkeimmillaan. Jäät lähtevät ensimmäisenä Pihkovanjärvestä ja Kuumajärvestä.<ref name="BSE" />. Järvessä on 35 saarta, joiden yhteispinta-ala on 29 neliökilometriä. Niistä suurimmat ovat Kolpino (11,1 neliökilometriä), Piirissaar (7,5) ja Kamenka (4,0). Piirissaar toimii Peipsijärven pääaltaan ja Kuumajärven luonnollisena rajana. Kuumajärven ja Pihkovanjärven rajana voidaan pitää länsirannan Terepniki ja itärannan Mtež -niemien välistä linjaa.<ref name="PTO 8" /> Varsinainen '''Peipsijärvi''', ({{k-et\|Peipsi järv}} tai ''Suurjärv'', {{k-ru\|Чудскоe озеро\|Tšudskoje ozero}}), järven pohjoinen pääallas, 2 610 km² '''Lämmijärvi''' ({{k-et\|Lämmijärv}}, {{k-ru\|Тёплое озеро\|Tjoploje ozero}}), 235 km², keskiosa, muodostaa salmen kahden suuremman selän välillä '''Pihkovanjärvi''' ({{k-et\|Pihkva järv}}, {{k-ru\|Псковское озеро\| Pskovskoje ozero}}, 710 km²:n laajuinen eteläosa, joka kuuluu lähes kokonaan Venäjään. Peipsijärven 520 kilometrin pituinen rantaviiva on melko yhtenäinen Kuumajärven rikkonaista itärantaa lukuun ottamatta. Pääaltaan kaakkoisnurkassa on hiekkasärkän takana järven kaltainen Raskopelin lahti. Jokea muistuttava Värskanlahti yhtyy Pihkovanjärveen Kolpinosaaren molemmilta puolilta.<ref name="PTO 8" /> Rannat ovat alavia ja soistuineita. Pohjois- ja itärantaa reunustaa hiekkasärkkä, jolla paikoittain kasvaa mäntyjä. Järven tasaisessa pohjassa on paksu mutakerros.<ref name="BSE" /> ▲[[Kuva:Peipsi.jpg\|thumb\|left\|220px\|Tyrskyävä Peipsi Kallasten punaisen hiekkakiven törmältä kuvattuna]] Peipsijärvi laskee [[Suomenlahti\|Suomenlahteen]] Narvajoen kautta. Järvestä virtaa vuosittain keskimäärin yli 12 kuutiokilometriä vettä, mikä muodostaa 3 % [[Itämeri\|Itämeren]] kokonaisvirtauksesta. Peipsijärven 47 800 neliökilometrin laajuisesta valuma-alueesta 27 917 neliökilometriä kuuluu Venäjään, 16 323 Viroon ja 3 560 [[Latvia]]an. Etelässä sijaitsee pieni [[Valko-Venäjä]]än kuuluva suoalue. Järveen laskevista joista suurimmat ovat [[Velikaja]] ja [[Emajoki]]. Pienempiä jokia ovat Võhandu, Želtša, Pimža eli Piusa, Rannapungerja ja Tšornaja.<ref name="PTO 8" /> ~~Peipsijärven pituus on 152 km ja suurin leveys 47 km.{{lähde}} Suuresta koostaan huolimatta järvi on matala, sen syvin kohta on vain 15,3 m.{{lähde}}~~ Järvi on melko ravinteikas ja kärsii varsinkin eteläosassaan [[Pihkova]]n, [[Tartto\|Tarton]] ja pienempien asutusten jätevesien sekä maatalouden päästöjen aiheuttamasta [[rehevöityminen\|rehevöitymisestä]]. Se on Pohjois-Euroopan kalarikkain järvi, joka on antanut kalastajille vuosittain noin 7 000–11 000 tonnin saaliit.<ref>Pskovsko-Tšudskoje ozero, s. 9.</ref> Tärkeimmät kalalajit ovat [[kuha]], [[hauki]], [[lahna]], [[särki]] ja [[ahven]]. [[Kiiski]], [[made]], [[muikku]] ja [[kuore]] ovat menettäneet taloudellisen merkityksensä.<ref>Pskovsko-Tšudskoje ozero, s. 335–337.</ref> Järvi on myös tärkeä muuttolintujen pysähtymispaikka. Lintukannan suojelemiseksi on perustettu Venäjän puolelle Peipsijärven rauhoitusalue ja Viroon joukko [[Natura 2000]] -alueita.<ref>Pskovsko-Tšudskoje ozero, s. 355–356, 375.</ref> Suurimpia järveen laskevia jokia on lännestä virtaava [[Emajoki]], joka saa alkunsa [[Võrtsjärvi\|Võrtsjärvestä]] ja mutkittelee [[Tartto\|Tarton]] kautta laajalle suistoalueelle lähelle Piirissaarta. Eteläiseen Pihkovanjärveen laskee [[Velikaja]]joki. ==Alueen kulttuurihistoria== Venäjän puoleiset Peipsijärven osat kuuluvat [[Pihkovan alue]]eseen. Viron maakunnat varsinaisen Peipsijärven rannalla ovat [[Itä-Virumaa]] pohjoisessa, [[Jõgevamaa]] siitä etelään, ja [[Tartumaa]] sen eteläpuolella. [[Põlvamaa]] ja [[Setumaa]] ovat jo Pihkovanjärven rantamilla. Peipsijärven länsirannalla [[Varnja]]sta pohjoiseen on [[vanhauskoiset\|vanhavenäläisten ortodoksien]] asuinaluetta, jossa eletään kylissä. Peipsijärven ympäristö muodostaa kulttuurialueen, joka on ollut asuttu [[mesoliitti]]kaudelta lähtien. Sen kautta on kulkenut [[viikingit\|viikinkien]] käyttämä kauppareitti. 800-luvulla järven kaakkoispuolelle syntyi Pihkovan kaupunki, minkä jälkeen [[itäslaavit]] alkoivat levittäytyä seudulla asuneiden [[itämerensuomalaiset kansat\|itämerensuomalaisten]] keskuuteen. Vuonna 1242 järven jäällä käytiin [[Peipsijärven taistelu]], joka pysäytti [[Saksalainen ritarikunta\|saksalaisen ritarikunnan]] etenemisen [[Novgorodin tasavalta\|Novgorodin]] alueelle.<ref>Pskovsko-Tšudskoje ozero, s. 414–440.</ref> 1500-luvulta lähtien Peipsijärven länsirannalle alkoi siirtyä [[venäläiset\|venäläisiä]] kalastajia, jotka sittemmin muodostivat [[vanhauskoisuus\|vanhauskoisen]] venäläisasutuksen. Venäläiset harjoittivat myös käsityöammatteja ja puutarhaviljelyä sekä kävivät muualla ansiotöissä. [[Virolaiset]] ja [[setukaiset]] asettuivat ainoastaan maanviljelyyn soveltuville paikoille, joita Peipsijärven rannoilla on melko vähän. 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa virolaisia muutti paljon järven itäpuolelle [[Outovan kihlakunta]]an.<ref>Pskovsko-Tšudskoje ozero, s. 441–444.</ref> ~~==Historiaa==~~ ==Lähteet== Järven jäällä käytiin vuonna [[1242]] merkittävä [[Peipsijärven taistelu]], joka pysäytti [[kalparitaristo\|saksalaisen ritarikunnan]] etenemisen [[Novgorodin tasavalta\|Novgorodin ruhtinaskunnan]] suuntaan. {{Kirjaviite \| Tekijä = \| Nimike = Pskovsko-Tšudskoje ozero \| Julkaisupaikka = Tartu \| Julkaisija = Eesti Loodusfoto \| Vuosi = 2012 \| Sivu = \| Tunniste = ISBN 978-9949-460-12-0}} == ~~Kalakanta~~ =Viitteet=== {{viitteet}} == Aiheesta muualla ==▼ ~~Peipsin tärkeimmät kalat ovat [[kuore]], [[siika]], [[muikku]], [[ahven]], [[kuha]], [[made]] ja [[lahna]].{{lähde}} Kaikkiaan järvestä on tavattu 36 kalalajia.{{lähde}}~~ * [http://www.visitpeipsi.com/fi/ Peipsimaa] ~~== Viitteet ==~~ ~~{{Viitteet}}~~ ▲== Aiheesta muualla == * [http://www.globalnature.org/docs/02_vorlage.asp?id=15613&domid=1011&sp=E&addlastid=&m1=11089&m2=28219&m3=11178&m4=15613 Lake Peipsi / Chudskoe]. Living Lakes. Global Nature Fund. {{en}} * [http://www.balticguide.ee/index.php/a193 Eksoottinen Peipsi – järvi kuin meri] * [http://www.viroweb.com/jogevamaa.asp Jõgevan maakunta] [[Luokka:Itä-Virumaa]] [[Luokka:Jõgevamaa]] [[Luokka:Narvajoen vesistö]]▼ [[Luokka:~~Venäjän~~Pihkovan ~~järvet~~alue]]▼ [[Luokka:Põlvamaa]] [[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]▼ [[Luokka:Tartumaa]] [[Luokka:~~Pihkovan~~Venäjän ~~alue~~ja Viron raja]] [[Luokka:Venäjän ~~ja Viron raja~~järvet]]▼ [[Luokka:Viron järvet]] ▲[[Luokka:Venäjän järvet]] ▲[[Luokka:Narvajoen vesistö]] ▲[[Luokka:Venäjän ja Viron raja]] ▲[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]

Ero sivun ”Peipsijärvi” versioiden välillä