Wikipedia

Ero sivun ”Lauri Viljanen” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p Botti lisäsi luokkaan Suomalaiset professorit
SeppVei (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
25 034 muokkausta
Lähde ja lisätietoja, luokat, väliotsikot
Rivi 1:
{{Tämä artikkeli|käsittelee kirjallisuudentutkijaa. Kauppaneuvoksesta katso [[Lauri Viljanen (kauppaneuvos)|Lauri Viljanen]].}}
'''Lauri Sakari Viljanen''' ([[6. syyskuuta]] [[1900]] [[Kaarina]] – [[29. syyskuuta]] [[1984]] [[Helsinki]]) oli suomalainen [[Tulenkantajat|Tulenkantajiin]] kuulunut runoilija, kirjallisuudentutkija, [[Kirjallisuuskriitikko|kriitikko]] ja kääntäjä. Tunnetuin Viljasen teoksista on ehkälienee 1930-luvulla ilmestynyt ''Taisteleva humanismi''.
 
==Henkilöhistoria==
Viljanen opiskeli jonkin aikaa kirjallisuutta [[Turun yliopisto]]ssa, mutta päätti sitten omistautua kirjoittamiselle. Hän julkaisi ensimmäisen runokokelmansa ''Auringon purjeet'' [[1924]] ja toimi myös kirjallisuus- ja teatterikriitikkona eri lehdissä. Vuonna [[1926]] Viljanen asettui Helsinkiin ja toimi [[Helsingin Sanomat|Helsingin Sanomien]] kirjallisuuskriitikkona [[1926]]–[[1950]]. Tämän jälkeen, suoritettuaan tohtorin tutkinnon 1949, hän työskenteli kirjallisuuden professorina Turun yliopistossa [[1949]]–[[1954]] ja Helsingin yliopistossa [[1954]]–[[1967]].
Viljasen vanhemmat olivat puuseppä Stefan Viljanen (vuoteen 1895 Vilkman) ja Aina Sofia Mantere. Viljanen oli naimisissa toisen Tulenkantaja-runoilijan [[Elina Vaara]]n kanssa vuosina 1926-1930. Vuodesta 1934, jolloin hän vieraili [[Travemünde]]n saksalais-pohjoismaisessa kirjailijakodissa, hänen puolisonsa oli Tyyne Maria Vuori. Viljanen tuli ylioppilaaksi [[Klassikon lukio (Turku)|Turun suomalaisesta klassillisesta lyseosta]] 1920 ja opiskeli kirjallisuutta [[Turun yliopisto]]ssa 1922-1924. Filosofian kanditaantin tutkinnon hän suoritti 1947. Turun yliopiston kirjaston amanuessina Viljanen työskenteli 1921-1923 ja sen jälkeen opettajana mm. [[Hamina]]n yhteiskoulussa 1924-1925. Viljanen julkaisi ensimmäisen runokokelmansa ''Auringon purjeet'' [[1924]] ja toimi myös kirjallisuus- ja teatterikriitikkona eri lehdissä.<ref name= "kame">{{Kirjaviite | Nimeke = Uuno Kailaasta Aila Meriluotoon. Suomalaisten kirjailijain elämäkertoja: Lauri Viljanen | Tekijä = Toivo Pekkanen, Reino Rauanheimo (toim.) | Sivut =67-75|Vuosi = 1947| Julkaisija = WSOY | Julkaisupaikka = Porvoo}}</ref> Vuonna 1926 Viljanen asettui Helsinkiin ja toimi [[Helsingin Sanomat|Helsingin Sanomien]] kirjallisuuskriitikkona 1926–1950.
 
KirjallisuudentutkijanaSuoritettuaan tohtorin tutkinnon 1949 Viljanen keskittyityöskenteli kirjallisuuden professorina Turun yliopistossa 1949–1954 ja Helsingin yliopistossa 1954–1967. Kirjallisuudentutkijana hänkeskittyi [[Johan Ludvig Runeberg|J.L.Runebergin]] ja [[Aleksis Kivi|Aleksis Kiven]] runouteen ja julkaisi teokset myös [[V. A. Koskenniemi|V. A. Koskenniemestä]] ja [[Henrik Ibsen]]istä. Ollessaan [[Parnasso]]n toimittajana 1953–1955 hän julkaisi lehdessä modernistien kuten [[Paavo Haavikko|Paavo Haavikon]], [[Veijo Meri|Veijo Meren]] ja [[Tuomas Anhava]]n tekstejä. SuomennoksiinViljasen suomennoksiin kuuluu mm. [[Knut Hamsun]]in, [[J. V. Snellman]]in, [[Heinrich von Kleist]]in ja [[T. S. Eliot]]in tuotantoa.▼
Viljanen oli naimisissa toisen Tulenkantaja-runoilija [[Elina Vaara]]n kanssa vuosina [[1926]]-[[1930]]. Vieraillessaan kesällä [[1934]] [[Travemünde]]n saksalais-pohjoismaisessa kirjailijakodissa hän meni siellä naimisiin ''Tyyne Maria Vuoren'' (1901–1977) kanssa.
 
==Kirjallinen tuotanto==
▲Kirjallisuudentutkijana Viljanen keskittyi [[Johan Ludvig Runeberg|J.L.Runebergin]] ja [[Aleksis Kivi|Aleksis Kiven]] runouteen ja julkaisi teokset myös [[V. A. Koskenniemi|V. A. Koskenniemestä]] ja [[Henrik Ibsen]]istä. Ollessaan [[Parnasso]]n toimittajana 1953–1955 hän julkaisi lehdessä modernistien kuten [[Paavo Haavikko|Paavo Haavikon]], [[Veijo Meri|Veijo Meren]] ja [[Tuomas Anhava]]n tekstejä. Suomennoksiin kuuluu mm. [[Knut Hamsun]]in, [[J. V. Snellman]]in, [[Heinrich von Kleist]]in ja [[T. S. Eliot]]in tuotantoa.
Runoilijana Viljanen otti aluksi vaikutteita eniten V. A. Koskenniemeltä. 1930-luvulla Viljanen ja kirjailija [[Mika Waltari]] kiinnostuivat muinaista [[Egypti]]ä 18. dynastian aikana hallinneesta faarao [[Ekhnaton]]ista. Viljanen teki hänestä runon ''Ekhnatonin viimeinen laulu'' ja Waltari ensin näytelmän ''[[Akhnaton, auringosta syntynyt]]'' ja sitten [[1945]] romaanin ''[[Sinuhe egyptiläinen]]''. Sodan jälkeen Viljasen runous haki aiheitaan muun muassa antiikin maailmasta ja [[Odysseus|Odysseuksen]] persoonasta. Eläkkeellä ollessaan Viljanen matkusteli [[Italia]]ssa keräten materiaalia tutkimustaan ''Romanttinen Hellas ja Rooma'' varten. Tämä, tutkimusjoka jäi kuitenkin keskeneräiseksi.▼
 
===Teoksia===
▲Runoilijana Viljanen otti aluksi vaikutteita eniten V. A. Koskenniemeltä. 1930-luvulla Viljanen ja kirjailija [[Mika Waltari]] kiinnostuivat muinaista [[Egypti]]ä 18. dynastian aikana hallinneesta faarao [[Ekhnaton]]ista. Viljanen teki hänestä runon ''Ekhnatonin viimeinen laulu'' ja Waltari ensin näytelmän ''[[Akhnaton, auringosta syntynyt]]'' ja sitten [[1945]] romaanin ''[[Sinuhe egyptiläinen]]''. Sodan jälkeen Viljasen runous haki aiheitaan muun muassa antiikin maailmasta ja [[Odysseus|Odysseuksen]] persoonasta. Eläkkeellä ollessaan Viljanen matkusteli [[Italia]]ssa keräten materiaalia tutkimustaan ''Romanttinen Hellas ja Rooma'' varten. Tämä tutkimus jäi kuitenkin keskeneräiseksi.
*''Auringon purjeet'', runokokoelma. 1924▼
*''Hurmioituneet kasvot'', runokokoelma. 1925 (yhteiskokoelma muiden kanssa)▼
*''Tähtikeinu'', runokokoelma. 1926▼
*''Merkkivaloja''. 1929▼
*''Musta runotar'', runokokoelma. 1932▼
*''V.A. Koskenniemi, hänen elämänsä ja hänen runoutensa''. 1935
*''Taisteleva humanismi'', esseekokoelma. 1936▼
*''[[Näköala vuorelta]]'', runokokoelma. 1938▼
*''Atlantis'', runokokoelma. 1940▼
*''Sotatalvi''. 1941 (yhteiskokoelma muiden kanssa)▼
*''Illan ja aamun välillä'', esseekokoelma. 1941▼
*''Runeberg ja hänen runoutensa I–III''. 1944–1948▼
*''Tuuli ja ihminen'', runokokoelma. 1945▼
*''Kootut runot''. 1946▼
*''Runoilijan sydän, Runebergin ja Emilie Björksténin rakkaus todistuskappaleiden valossa''. 1946<ref name="kame"/>
*''Venäjän runotar''. 1949 (toimittaja, yhdessä muiden kanssa)▼
*''Aleksis Kiven runomaailma''. 1953▼
*''Aleksis Kiven kootut runot''. 1954 (toimittaja)▼
*''Hansikas ja muita kirjallisuustutkielmia''. 1955▼
*''Seitsemän elegiaa'', runokokoelma. 1957▼
*''Valikoima runoja''. 1958▼
*''Lyyrillinen minä ja muita kirjallisuustutkielmia''. 1959▼
*''Henrik Ibsen''. 1962▼
*''Suomen kirjallisuus III''. 1963 (toimittaja)▼
*''Ajan ulottuvuudet''. 1974▼
*''Kansojen kirjallisuus''. 1974–1978 (toimittaja, yhdessä muiden kanssa)▼
 
==Teokset=Palkinnot===
*[[Aleksis Kiven palkinto]]. 1953▼
▲*Auringon purjeet, runokokoelma. 1924
▲*Hurmioituneet kasvot, runokokoelma. 1925 (yhteiskokoelma muiden kanssa)
▲*Tähtikeinu, runokokoelma. 1926
▲*Merkkivaloja. 1929
▲*Musta runotar, runokokoelma. 1932
*V.A. Koskenniemi. 1935
▲*Taisteleva humanismi, esseekokoelma. 1936
▲*[[Näköala vuorelta]], runokokoelma. 1938
▲*Atlantis, runokokoelma. 1940
▲*Sotatalvi. 1941 (yhteiskokoelma muiden kanssa)
▲*Illan ja aamun välillä, esseekokoelma. 1941
▲*Runeberg ja hänen runoutensa I–III. 1944–1948
▲*Tuuli ja ihminen, runokokoelma. 1945
▲*Kootut runot. 1946
▲*Venäjän runotar. 1949 (toimittaja, yhdessä muiden kanssa)
▲*Aleksis Kiven runomaailma. 1953
▲*Aleksis Kiven kootut runot. 1954 (toimittaja)
▲*Hansikas ja muita kirjallisuustutkielmia. 1955
▲*Seitsemän elegiaa, runokokoelma. 1957
▲*Valikoima runoja. 1958
▲*Lyyrillinen minä ja muita kirjallisuustutkielmia. 1959
▲*Henrik Ibsen. 1962
▲*Suomen kirjallisuus III. 1963 (toimittaja)
▲*Ajan ulottuvuudet. 1974
▲*Kansojen kirjallisuus. 1974–1978 (toimittaja, yhdessä muiden kanssa)
 
==Palkinnot==
▲*Aleksis Kiven palkinto 1953
 
==Lähteet==
Rivi 44 ⟶ 45:
* {{kirjaviite | Tekijä= Rantala, Risto (toim.) | Nimeke=Suomalaisia kirjailijoita 1500-luvulta nykypäiviin | Selite= | Julkaisija=Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava | Vuosi=1994 | Tunniste=ISBN 951-1-12854-X}}
 
===Viitteet===
{{DEFAULTSORT:Viljanen, Lauri}}▼
{{Viitteet}}
 
▲{{DEFAULTSORTAAKKOSTUS:Viljanen, Lauri}}
 
[[Luokka:Suomalaiset runoilijat]]
[[Luokka:Turun yliopistonSuomalaiset professoritesseistit]]
[[Luokka:Helsingin yliopistonSuomalaiset professorittietokirjailijat]]
[[Luokka:Suomalaiset kriitikot]]
[[Luokka:Aleksis Kiven palkinnon saajat]]
[[Luokka:Tulenkantajat]]
[[Luokka: Suomentajat]]
[[Luokka: Toimittajat]]
[[Luokka: Opettajat]]
[[Luokka:SuomalaisetTurun yliopiston professorit]]▼
[[Luokka:Helsingin yliopiston professorit]]
[[Luokka:Vuonna 1900 syntyneet]]
[[Luokka:Vuonna 1984 kuolleet]]
▲[[Luokka:Suomalaiset professorit]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Lauri_Viljanen”