Ero sivun ”Kaaba” versioiden välillä

[[File:Beyt-i Haram.jpg|thumb|270px|Kaaba kuvassa keskellä.]]

'''Kaaba''' ({{k-ar|الكعبة‎‎ |al-Kaʿbah}}, IPA: [ælˈkæʕbɐ]; myös nimityksiä ''Baytu l-Ḥarām'', ’pyhitetty talo’ tai ''Baytu l-'Atīq'' ’muinainen talo’ käytetään) on [[Mekka|Mekassa]] sijaitseva rakennus, joka on [[islam]]ilaisen maailman pyhin paikka.<ref name="EncyBritannica"/> Kaaban ympärille on rakennettu [[moskeija]], [[Masjid al-Haram]], ja tämä kokonaisuus on muslimien jokavuotisen pyhiinvaelluksen kohde. Islaminuskoiset suorittavat rukouksensa kaikkialla maailmassa kohti Kaabaa.<ref name="EncyBritannica"/> Periaatteessa kaikki maailman moskeijat on rakennettu siten, että niiden keskiakseli osoittaa sitä kohti, joskin eri aikoina ja myös eri traditioissaperinteissä on noudatettu erilaisia tapoja määrittää tämä suunta, ''[[qibla]]''.

Yksi islamin opin viidestä peruspilarista on pyhiinvaellus eli ''[[hajj]]''. Jokaisen muslimin jolla on siihen mahdollisuus tulisi tehdä pyhiinvaellus Mekan Kaabaan kerran elämässään. Vuosittain noin kolme miljoonaa muslimia eri puolilta maailmaa tekee hajjin Kaaban luo.<ref name="bbc"/><ref name="islam-neuvo"/>

Muut kuin muslimit eivät pääsee Mekan ja [[Medina]]n pyhiin kaupunkeihin eivätkä siis saa tulla Kaabaan. Kiellon antoi profeetta [[Muhammad]] kaupungin valloituksen jälkeen vuonna [[630]].

[[Kuva:Mosquée Masjid el Haram à la Mecque.jpg|thumb|250px|Kaaba vuonna 2010.]]

Kaaba on suurin piirtein kuution muotoinen (sen nimi merkitsee [[Arabian kieli|arabiaksi]] kuutiota), noin 15 metriä korkea ja sivuiltaan hieman yli kymmenmetrinen (noin 10x14 m), koruton, ikkunaton kivirakennus. Se on rakennettu Mekan läheltä louhitusta harmaasta [[graniitti|graniitista]] ja marmorista. Kaaban ulkopuoli on suurimman osan vuotta verhottu suurella mustalla kankaalla (''kiswah''), johon on kirjottu kultaisilla langoilla [[Koraani]]n säkeitä. <ref name="EncyBritannica"/> Ainakin joskus pääpyhiinvaelluksen eli hajjin aikana mustan kankaan alta on käännetty esiin valkoista vastakangasta, joka muistuttaa pyhiinvaeltajien valkoista asua ja korostaa pääsemistä pyhitettyyn tilaan. Hajjin lopuksi uusi musta kiswah asetetaan paikoilleen. Kaaban verhoaminen periytyy jo esi-islamistiselta ajalta, mutta peitteen vaihtamisen uskotaan keksityn kalifi [[Umar ibn al-Khattab|Umarin]] aikaan, jolloin Kaaba oli lähellä romahtaa liian monen kiswahin painosta. <ref name="EncyBritannica-kiswa"/> Kaaban ainoa ovi on koillisseinällä.

Sen itäiseen kulmaan on kiinnitetty nykyisin hopeisella kehyksellä koossa pidetty [[Kaaban musta kivi|musta kivi]],<ref name="EncyBritannica"/> joka perinteisen näkemyksen mukaan on Aatamin ajoilta, peräisin paratiisista.<ref name="EncyBritannica"/> AlkuperätäänAlkuperältään musta kivi ollaon mahdollisesti [[meteoriitti]]. Vaihtoehtoisena mahdollisuutena on esitetty, että kyseessä on Saudi-Arabian [[Rub’ al-Khali]] in osuneen meteoriittitörmäyksen lasittamaa ainesta Wabarin (Al-Hadida) meteorikraaterista.<ref name="skyandtelescope"/> Pyhiinvaellukseen kuuluu temppelin kiertäminen seitsemään kertaan ja mustan kiven suuteleminen tai koskettaminen mikäli mahdollista. Hyväksettävänä pidetään myös kiven osoittamista, sillä läheskään kaikki eivät käytännössä fyysisesti pääse (ehdi) koskettamaan kiveä säädettynä aikana. Kivi on musta, mutta tarinan mukaan se oli alun perin paratiisista tullessaan maitoa valkoisempi, mutta muuttui sitä suudelleiden pyhiinvaeltajien syntien vuoksi mustaksi. <ref name="EncyBritannica"/>

[[Muhammad]]in aikaan Kaaba oli useiden eri heimojumalien palvontapaikkana, ja sitä hallitsi Muhammadin oma heimo, kureishit. [[Beduiinit]] ja muiden arabialaiskaupunkien asukkaat tekivät joka vuosi Mekkaan yhdistetyn pyhiinvaelluksen ja kauppamatkan, joka on nykyisen islamilaisen pyhiinvaellustradition taustalla. Kureishit karkottivat Muhammadin Mekasta [[Medina]]an. Palattuaan valloittajana vuonna 630, hän määräsi Kaaban puhdistettavaksi pakanahahmoista ja kaikista monijumaluuden merkeistä.<ref name="EncyBritannica"/> Jotkut ovat tulkinneet Koraania myös niin, että vain Kaaban perustukset jätettiin tässä yhteydessä jäljelle, rakennettiin uusi pyhäkkö aiemman tilalle.<ref name="EncyBritannica"/> Sen jälkeen Kaaba on ollut islaminuskon polttopiste.<ref name="EncyBritannica"/>

Kaaba on tuhoutunut tai sitä on rikottu useasti Muhammadin aikojen jälkeen. Vuonna 930 shiialainen äärilahko vei Kaaban mustan kiven pois ja piti sitä hallussaan 20 vuotta lunnaita vastaan.<ref name="EncyBritannica"/> Kaabaa on tiettävästi kunnostettu ja jälleenrakennettu kaksitoista kertaa, viimeksi vuonna [[1996]].

Erään lähteen mukaan seremoniallinen Kaaban pesu ajoittuu kuitenkin pyhiinvaelluskuukauden (''Dhuʾl-Hijja'') jälkeiseen aikaan, jolloin siihen osallistuu uskonnollisia virkailijoitajavirkailijoita ja pyhiinvaeltajia.<ref name="EncyBritannica"/>