Ero sivun ”Suomen kirjallisuus” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Keskiaika (noin 1150–1523): viite |
viitteitä |
||
Rivi 1:
'''Suomen kirjallisuudella''' tarkoitetaan [[Suomi|Suomessa]] kirjoitettuja ja painettuja [[kirja|kirjoja]] ja muita painotuotteita sekä suullisena perimätietona välittynyttä [[kansanrunous|kansanrunoutta]]. Suomalainen kirjallisuus on kirjoitettu pääasiassa [[suomen kieli|suomen]] ja [[ruotsin kieli]]llä, mutta siihen kuuluu myös varhaisempia [[latina]]nkielisiä teoksia sekä [[pohjoissaame]]ksi kirjoitettua kirjallisuutta.
Suomessa on painettu kirjoja 1640-luvulta alkaen, mutta suomen kieli nousi kirjallisuuden valtakieleksi vasta [[Aleksis Kivi|Aleksis Kiven]] aikana 1800-luvun jälkipuoliskolla. Nykyisin Suomessa julkaistaan väkilukuun nähden toiseksi eniten kirjoja maailmassa. Vaikka painettujen kirjojen myynti hiipuu, sähkökirjan suosio on kasvussa.
Suomessa julkaistu kirjallisuus on luetteloitu kansallisbibliografia ''[[Fennica (kansallisbibliografia)|Fennicaan]]''.
Rivi 27 ⟶ 29:
[[Kuva:Abckiria.jpg|thumb|180px|''Abckiria''.]]
Reformaatio korotti kansankielen [[jumalanpalvelus|jumalanpalveluksen]] kieleksi. Se sai aikaan myös suomen kirjakielen ja suomalaisen kirjallisuuden syntymisen sekä suuntasi suomen kielen käytön ensisijaisesti hengelliselle alueelle. Suomenkielisen kirjallisuuden perustaja on [[Turun piispa]] [[Mikael Agricola]]. Hän suomensi [[Raamattu|Raamatun]] Uuden testamentin (''[[Se Wsi Testamenti]]'', 1548) ja kirjoitti muun muassa ensimmäisen suomenkielisen [[Aapinen|aapisen]] ''[[Abckiria]]n'' sekä ''[[Rucouskiria]]n''.<ref name="FINNICA">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.finnica.fi/suomi/kirjallisuus.htm | Nimeke = Suomen kirjallisuuden historia | Tekijä = Liisi Huhtala ja Kari Sallamaa | Ajankohta = 2003 | Julkaisija = Finnica | Viitattu = 20.8.2015 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.agricola.fi/mikael-agricola/kirjallinen-tyo/ | Nimeke = Kirjallinen työ | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Mikael Agricola | Viitattu = 20.8.2015 }}</ref>
Agricolan aikalaisia olivat muiden muassa [[Mathias Johannis]], joka suomensi kirkkokäsikirjan ja [[messu]]n (1546), sekä [[Herra Martti]], joka suomensi ensimmäisenä Ruotsin valtakunnan lakikirjan (1548). Hieman myöhemmältä ajalta ovat peräisin [[Ljungo Tuomaanpoika|Ljungo Tuomaanpojan]] lainsuomennokset. Ensimmäisen suomenkielisen [[virsikirja]]n toimitti [[Jacobus Finno]] ja uuden laajennetun laitoksen Maskun kirkkoherra [[Hemminki Maskulainen]], joka myös julkaisi suomenkielisen käännöksen ''Piae Cantiones'' –laulukokoelmasta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://scripta.kotus.fi/www/artikkelit/maskulainen/virsikirja_400.html | Nimeke = Hemmingin virsikirja 400-vuotias | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Scripta Kotus | Viitattu = 20.8.2015 }}</ref>
Piispa [[Ericus Erici Sorolainen]] toimitti suomeksi kaksiosaisen [[postilla]]n (1621–1625). Hänet tunnetaan myös [[katekismus|katekismuksen]] tekijänä. Uskonnollista kirjallisuutta kirjoitti myös muun muassa piispa [[Paavali Juusten]], joka julkaisi latinaksi postillan sekä aikakirjan Suomen piispoista.<ref>{{Kansallisbiografia|id = 1257 |nimi = Juusten, Paulus Petri (noin 1520–1575) | vapaa = |tekijä = Kyosti Väänänen |ajankohta = 2011 |viitattu = 20.8.2015 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1257 | Nimeke = Juusten, Paulus Petri (noin 1520–1575) | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Paimenmuisto | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 20.8.2015 | Kieli = }}</ref>
Reformaation ajalla ruotsinkielinen kirjallisuus oli Suomessa vähäisempää. Merkittävin ruotsinkielinen kirjailija oli tähtientutkija [[Sigfrid Aronus Forsius]], joka tunnetaan [[almanakka|almanakantekijänä]] sekä hengellisenä runoilijana.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.saunalahti.fi/arnoldus/sforsius.html | Nimeke = Sigfridus Aronus Forsius (n. 1560–1624), suomalainen pappi ja monioppinut. Curriculum vitae. | Tekijä = Arno Forsius | Ajankohta = | Julkaisu = | Viitattu = 20.8.2015 }}</ref> Ruotsalainen historioitsija [[Johannes Messenius]] kirjoitti ruotsiksi riimikronikan Suomesta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kajaaninlinna.fi/index.php?k=13711 | Nimeke = Johannes Messenius | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Kajaanin linna | Viitattu = 20.8.2015 }}</ref> Tällä aikakaudella syntynyt suomenkielinen kirjallisuus painettiin Suomen ulkopuolella, enimmäkseen Ruotsissa, sillä Suomessa ei ollut vielä tuolloin kirjapainoa.
=== Ruotsin suurvalta-aika (1640–1720) ===
Rivi 46 ⟶ 48:
Akatemian perustaminen sai kuitenkin vähitellen aikaan myös tieteellistä kirjallisuutta. 1600-luvun puolen välin ja 1700-luvun alun välillä syntyi muun muassa suomen kielen tutkimus. Ensimmäisen suomen [[kielioppi|kieliopit]] kirjoitti latinaksi [[Aeschillus Petraeus|Petraeus]] vuonna 1649, myöhemmin sellaisia laativat Martinius (1689) ja [[Bartholdus Vhaël]] (1733). [[Henrik Florinus]] toimitti vuonna 1678 suppean suomen kielen sanakirjan sekä julkaisi vuonna 1702 kokoelman suomalaisia sananlaskuja.
[[Daniel Juslenius]] kirjoitti ensimmäisen laajemman suomen kielen sanakirjan, ''[[Suomalaisen Sana-Lugun Coetus]]'' (1745). Hän oli myös [[Fennomania|suomalaisuusaatteen]] edelläkävijä, joka ylisti Suomen maata ja kansaa liioittelevastikin muun muassa teoksessaan ''[[Aboa Vetus et Nova]]'' (1700).<ref>{{Kansallisbiografia|id = 2266 |nimi = Juslenius, Daniel (1676 - 1752) | |tekijä = |ajankohta = 2012 |viitattu = 20.8.2015 }}</ref>
=== Vapauden aika (1720–1772) ja kustavilainen aika (1772–1809) ===
[[Kuva:Suomenkieliset Tieto-Sanomat September 1775.gif|thumb|180px|''Suomalaiset Tieto-Sanomat''.]]
1700-luvulla henkisessä elämässä tapahtui [[valistus|valistusajan]] myötä jyrkkä muutos. Tieteet, erityisesti [[filosofia]], vapautuivat kirkon holhouksesta. Varsinainen uudistus tapahtui luonnontieteiden alalla, jossa [[Carl von Linné]]n vaikutus ulottui Suomeenkin. Hänen kannattajiaan olivat luonnontieteilijöinä muun muassa [[Johan Browallius]] ja [[Karl Fredrik Mennander|K. F. Mennander]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.huli.fi/fi/historia/ | Nimeke = Ravintola Hus Lindman –keskiajalta tähän päivään | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Ravintola Hus Lindman | Viitattu = 20.8.2015 }}</ref>
1700-luvun [[humanistiset tieteet|humanistisen tieteen]] merkittävin edustaja oli [[H. G. Porthan]], jonka vuoksi koko aikakautta on Suomen kirjallisuuden historiassa usein nimitetty ”Porthanin aikakaudeksi”. Hänen ympärilleen keräytyi joukko tutkijoita, jotka käsittelivät teoksissaan [[Suomen historia]]a, [[suomen kieli|kieltä]], [[suomalainen muinaisusko|muinaisusko]]a jne. Hänen ympärilleen muodostui myös Suomen ensimmäinen kirjallinen seura, [[Aurora-seura]], joka perusti ensimmäisen suomalaisen sanomalehden ''[[Tidningar Utgifne Af et Sällskap i Åbo]]'' (vuodesta 1771, myöhemmin nimellä ''Åbo Tidningar''). Seuran taiteelliset pyrkimykset peri [[Frans Mikael Franzen|F. M. Franzen]], joka on merkittävin Suomen Ruotsin vallan aikaisista runoilijoista. Franzenin aikalainen oli runoilija [[Mikael Choraeus]].
| |||