|
Ensimmäiset merkinnät Kilosta löytyvät jo 1500-luvulla, esim. ''Kijlaby (1543), Kiloby (1544)'' ja ''Kilo (1547)''.<ref>[http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17468;17633;17653;17715;17716 Espoon kaupunginosien nimet: nimien juuret]{{404}}</ref>
Alue oli 1980-luvun alkaessa lähinnä omakotitaloaluetta, mutta noihin aikoihin alettiin rakentaa myös kerrostaloja. Samoin uusia rivi- ja paritaloja rakennettiin lisää. Tämä lisärakentaminen jatkui läpi 1990-luvun, mikä on lisänyt Kilon asukasmäärää suuresti. Asuntokannasta pääosa oli asuinkerrostaloja ja erillisiä pientaloja vuonna 2013.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.aluesarjat.fi/?bmark=../DATABASE/ALUESARJAT_KAUPUNKIVERKKO/ASUNTO_RAKENNUSKANTA_SAL/ASUNTOKANTA_SAL/B01S_ESP_Askan_rvuosi&lang=FI&qr=Alue:049*;131*;Nuijala;049*;132*;Kuninkainen%22Vuosi:2013%22Valmistumisvuosi::ALL%22Talotyyppi::ALL&case=db | Nimeke = WestendinKilon asuntokanta 1920–2013 | Julkaisu = aluesarjat.fi | Julkaisija = Helsingin seudun aluesarjat | Viitattu = 1.2.2015}}</ref> Lansan ostoskeskus ruokakauppoineen (ensin [[T-Kauppa]], myöhemmin [[Rabatti]], [[Spar]] ja [[Alepa]]) avattiin vuonna [[1988]].{{lähde}} Sitä ennen Lansasta oli useamman kilometrin pituinen matka lähimpään ruokakauppaan, joskin [[kauppa-auto]] kävi alueella toisinaan. Kilon aseman lähellä sijaitsi aikoinaan myös Varuboden-kauppa (myöhemmin Penni), jonka toiminta lopetettiin 2000-luvun alussa.{{lähde}} Myöhemmin kaupparakennus purettiin paikalle rakennettujen kerrostalojen tieltä. Kilontie alkupäässä vuonna 1933 rakennetussa arkkitehti [[Väinö Vähäkallio]]n suunnittelemaksi arvellussa keltaisessa funkkistalossa sijaitsi myös Elanto. Myöhemmin Elannon rakennuksessa toimi Posti.{{lähde}} Viimeiseksi talossa toimi Rafun elintarvikekioski. Sen toiminta lakkasi, kun talo paloi sisältä pahoin joulukuussa 2008. Omistaja on hakenut kortteliin kaavamuutosta. Keväällä 2013 näytti siltä, että rakennus purettaisiin tulevina vuosina paritalorakentamisen tieltä.{{lähde}}
Vanhimmat Kilon rakennukset ovat puurakenteisia villoja 1900-luvun alusta. Suuri osa niistä sijaitsee radan pohjoispuolella.{{lähde}} Rakennushistoriallisesti merkittävimmiksi arvioidut sijaisevat vanhan Kilontien ja Kilontien varrella. Kilon vanhoista taloista mainittavan arvoisia ovat myös [[Kilon kartano]] (yksityisomistuksessa, asuinkäytössä) sekä arkkitehti [[Eliel Saarinen|Eliel Saarisen]] taiteilija [[Albert Edelfelt]]ille suunnittelema Villa Eka.{{lähde}} Edelfelt ei tiettävästi asunut talossa kuin muutaman vuoden. Hänen leskensä myi sen toiselle tunnetulle taidemaalarille [[Magnus Enckell]]ille vuonna 1920.{{lähde}} Tarinan mukaan Enckell piti hintaa korkeana, mutta kertoi rahoittavansa kaupan maalaamalla tauluja pihan satoja vuosia vanhasta komeasta tammesta.{{lähde}} Enckell asui Kilossa kuolemaansa saakka, vuoteen 1925.{{lähde}} Villa Eka sijaitsee radan eteläpuolella. Talon lähellä on taiteilijoiden mukaan nimetyt kujat. Itse talon osoite on Edelfeltinkuja 1 ja Magnus Enckellin kuja on talon toisella puolella (välissä on Lansantie).
==Palvelut==
{{Korjattava|Osio on pelkkää luetteloa ja lähteetön}}
Terveyspalvelut paranivat merkittävästi vuonna 2004, kun Kiloon avattiin oma terveysasema.{{lähde}} Kilossa toimii myös neuvola (Kilonpuiston neuvola Kilon lastentalossa) ja hammashoitola Kilon koulun yhteydessä (Lansan hammashoitola). Yksityinen hammaslääkäri asema Kilon hammaslääkärit sijaitsee Lansassa.{{lähde}}
Järjestyksestä pitää huolen "Kilon poliisi" eli Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen komisariot. Laitoksen pääpoliisiasemalla voi hoitaa myös kaikki lupa-asiat passeja myöten.{{lähde}} Samassa talossa on Espoon käräjäoikeus. Espoon keskuspaloasema sijaitsee Nihtisillan kupeessa Sepänkylässä.{{lähde}}
Evankelis-Luterilaisen seurakunnan toimipisteessä Kilon ristissä järjestetään niin ristiäisiä, muskareita, kerhoja kuin hartaushetkiäkin.{{lähde}}
Radan pohjoispuolelle, "Villa rinteeseen" valmistui vuonna 2010 Kilo Svenska Stiftelsen rakennuttama kurssikeskus Villa K. Arkkitehtitoimisto A-konsultit Oy suunnittelema talo toimii kokous- ja juhlapaikkana, lounasravintolana ja ruotsinkielisenä päiväkotina.{{lähde}}
Kouluja Kilossa on kaksi. [[Kilon koulu]] (luokat 1-6) rakennettiin 1980-luvun puolivälissä. Se kävi pian ahtaaksi yhä lisääntyneen kerrostalojen rakentamisen myötä. Nykyisin Kilon koululla on jo lisärakennus, joka silloin teki Kilon koulusta Espoon suurimman koulun. Kiloon on rakennettu myöhemmin myös toinen koulu, [[Kilonpuiston koulu]] (luokat 0-9). Kilonpuiston koulussa voi suorittaa peruskoulun myös englanniksi. Ruotsinkielisten perheiden lapset käyvät koulua juuri (2012) täysin remontoidussa melkein Kilossa sijaitsevassa Karamalmens skolassa tai lyhyen auto- ja lähijunamatkan päässä Kauniaisissa. Karamalmens skolan vieressä toimii myös ruotsinkielinen päiväkoti.{{lähde}}
Alueella on yli kymmenen päiväkotia (yhdeksän kunnallista ja muutamia yksityisiä) sekä muutamia ryhmiksiä eli ryhmäperhepäiväkoteja (Raide ja Torppa). Trillakadun korttelissa on neljä erillistä lasten päiväkotia, mukaan lukien englanninkielinen ja kristillinen. Villa K:ssa toimii ruotsinkielinen päiväkoti. Kilon lastentalossa toimii avoinpäiväkoti, joka tarjoaa kohtaamispaikan kotona lapsiaan hoitaville.{{lähde}}
[[Valtatie 1]]:n Kilon liittymän tuntumaan Tarvontien pohjoispuolelle valmistui huhtikuussa 1972 Moottorihotelli Tarvo. Hotellin tilavuus oli 18 600 kuutiometriä ja sen 94 huoneeseen voi majoittua 280 vierasta.{{lähde}} Hotellin nimi on nykyään Scandic Hotel Espoo.{{lähde}} Alue tunnetaan nimellä [[Nihtisilta]] samannimisen sillan mukaan. Scandic-hotellin lähellä sijaitsee [[ABC (liikennemyymälä)|ABC Nihtisilta]] -liikenneasema, joka avattiin kesällä 2006.{{lähde}}
Kilossa toimii Merivoimien Tutkimuslaitoksen (MerivTL) osia sekä [[Puolustusvoimien Tiedustelukeskus]] (PVTK).<ref>[http://www.mil.fi/yhteystiedot/muita.dsp Puolustusvoimat] Muita yhteystietoja.</ref>
Kilo sijaitsee [[rantarata|rantaradan]] varrella.[[Kilon rautatieasema|Kilon]] ja [[Keran rautatieasema|Keran]] rautatieasemilla pysähtyvät [[Pääkaupunkiseudun lähiliikenne|pääkaupunkiseudun lähiliikenteen]] [[paikallisjuna]]t E, L, S ja U.
Bussit 3, 5 ja 206 tarjoavat yhteyden Kilon länsiosaan, bussit 110, 110T, 110TA, 206A koko Kilon alueelle. Yöllä Kiloon pääsee bussilla 220N.
{{Lähteetön}}
[[Kuva:Kilo station.jpg|thumb|250px|[[Kilon rautatieasema]]]]
Kilon aseman asemarakennuksena ollut iso puutalo purettiin 1980-luvun alussa. Sen tilalle tuli moniksi vuosiksi pelkkä pieni puinen koppi, kunnes uusi asema alikulkutunneleineen ja kellotorneineen valmistui 1990-luvun alussa. Asemalta lopetettiin lipunmyynti 2000-luvun alussa, jonka jälkeen asemarakennuksessa toimi kioski, joka siirrettiin Lansanpurontien toiselle puolelle pellolle ja kesällä 2010 poistettiin kokonaan. Nykyään asemalla ei ole palveluja eikä muita kiinteitä rakennuksia kuin katokset. Vanha radanvartijan valkoinen talo on vielä pystyssä Kilon ja Keran asemien välissä kohdalla, jossa sijaitsi ennen tasoristeys. Kilon infrastruktuurissa tapahtui merkittävä muutos 1990-luvun puolivälissä, kun radan tasoristeys lopetettiin ja liikenne ohjattiin kiertämään toiselta puolen Kilon asemaa tuolloin valmistuneen alikulkutunnelin kautta, mikä toi noin puoli kilometriä lisää matkaa radan ylittäjille.
Kilon länsipuolella on teollisuusalue, jonka yhteydessä on [[Keran rautatieasema|Keran asema]]. Teollisuusalueella sijaitsee esimerkiksi [[Inex]]in varasto, jonka hyvin monet pääkaupunkiseudun asukkaat tuntevat merkittävänä työnantajana mm. kesätyöntekijöille. Samoin alueella oli [[AGA (yhtiö)|AGA]]n kaasutehdas, joka siirsi tehdastoimintansa 1990-luvun lopulla Riihimäelle. Kevyenliikenteenväylä Kilon asemalta Keran asemalle ja sieltä edelleen Kauniaisten asemalle valmistui 2000-vuosikymmenen puolivälissä. Leppävaaran ja Kilon aseman välissä ei ole kulkureittiä radan varrella, mutta vuonna 2007 tehtiin kunnollinen soratie Kilonpuiston koulun takana sijaitsevasta metsiköstä pellon yli Leppävaaraan. Vuonna 2009 ko. kävelytietä parannettiin entisestään asfaltoinnilla nykyisen golfkentän syrjään asti, josta tie jatkuu hiekkapolkuna/kevyen liikenteen väylänä aina Leppävaaraan asti, noin kilometri.
==Lähteet==
| 