Ero sivun ”Aakkoslaji” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti poisti 2 Wikidatan sivulle d:Q8188561 siirrettyä kielilinkkiä |
KLS (keskustelu | muokkaukset) |
||
Rivi 29:
Vaikka antiikin Roomassa siis tunnettiin sekä majuskeli- että minuskelimuodot, niitä ei vielä yhdistelty, niin että suur- ja pienaakkosia olisi esiintynyt samassa tekstissä. Varsinainen jako aakkoslajeihin tapahtui ensimmäisen kerran 800-luvulla, jolloin kehitettiin [[Karolinginen minuskeli|karolingiset minuskelit]].<ref name="Itkonen" /> Pienaakkosista tuli yleinen ja tavallinen aakkoslaji, mistä johtuu nimi ''gemena'' (vrt. {{k-sv|gemensam}} ’yhteinen, yleinen’). Suuraakkoset jäivät kuitenkin pienaakkosten rinnalle käytettäviksi samoissa teksteissä erikoistarkoituksiin, kuten sellaisten sanojen alkukirjaimina, joiden haluttiin erottuvan muusta tekstistä.<ref name="Korpela" />
* [[virke|virkkeiden]], [[otsikko|otsikoiden]] ja [[erisnimi]]en alkukirjaimina (''Matti Möttönen'')
* alkukirjaimena kunnioituksen osoittamiseen (''Pyydän Teitä lähettämään...'')
* [[kirjainlyhenne|kirjainlyhenteissä]] (''HTML'')
* opasteissa ja mainoskylteissä huomioarvon vahvistamiseksi (''TAMPERE'')
* korostuskeinona (esimerkiksi lihavoinnin sijasta) tavallisen tekstin keskellä
** [[netiketti|netiketissä]] kokonaan versaalilla kirjoitettu teksti vastaa huutamista.
Suur- ja pienaakkosten käyttö vaihtelee kuitenkin jonkin verran eri kielissä. Esimerkiksi eräät erisnimien johdannaiset kuten kansallisuuksien ja asukkaiden nimet, samoin kuin kuukausien, viikonpäivien ja juhlapäivien nimet kirjoitetaan muun muassa [[englannin kieli|englannin kielessä]] isolla, [[suomen kieli|suomen]] ja [[ruotsin kieli|ruotsin kielissä]] sen sijaan pienellä alkukirjaimella. [[Saksan kieli|Saksan kielessä]] kaikki [[substantiivi]]t kirjoitetaan isolla alkukirjaimella.
Yksinomaan suuraakkosin kirjoitetun tekstin lukeminen on noin 13–20 % hitaampaa kuin pienaakkosin kirjoitetun tekstin.<ref name="Schriver" />
| |||