Ero sivun ”Julius Krohn” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti lisäsi luokkaan Suomalaiset professorit |
Lähde, lisätietoja ja vuosilukujen korjauksia |
||
Rivi 1:
[[Tiedosto:Julius Krohn.jpg|thumb|Professori, lehtimies, kirjailija Julius Krohn]]
'''Julius Leopold Fredrik Krohn''' ([[19. huhtikuuta]] [[1835]] [[Viipuri]] – [[28. elokuuta]] [[1888]] Viipuri) oli [[Suomi|suomalainen]] [[kansanrunous|kansanrunouden]] tutkija, [[suomen kieli|suomen kielen]] ja [[Suomen kirjallisuus|kirjallisuuden]] [[professori]], runoilija, suomentaja ja lehtimies. Krohn toimi [[Helsingin yliopiston suomen kielen lehtori|suomen kielen lehtorina Helsingin yliopistossa]] vuodesta [[1875]] ja ylimääräisenä professorina vuodesta [[1885]]. Hän oli 1800-luvun merkittävimpiä suomalaisen kansanrunouden tutkijoita. Hän myös kirjoitti ensimmäisen suomenkielisen [[pro gradu]] -työn.<ref name="KB">{{Kansallisbiografia|id = 496|nimi = Krohn, Julius (1835–1888)|tekijä = Raija Majamaa|vapaa=|ajankohta = 5.1.1998 (päivitetty 12.2.2008)|viitattu = 24.7.2013}}</ref>
==
Krohnin äiti oli Viipurin lähellä sijainneen [[Kiiskilän kartano]]n tytär, [[
Krohn tuli ylioppilaaksi 1853, valmistui filosofian maisteriksi 1860 ja väitteli filosofian tohtoriksi 1862.<ref name= "akmm">{{Kirjaviite | Nimeke = Aleksis Kivestä Martti Merenmaahan: Suonio (Julius Fredrik Leopold Krohn)| Tekijä = | Sivut =51 |Vuosi = 1954| Julkaisija = WSOY | Julkaisupaikka = Porvoo}}</ref> Tutkijana hän kehitti [[folkloristiikka|folkloristiikan]] alan ensimmäisen tieteellisen metodin. Krohnin menetelmällä pyritään selvittämään runon, myytin, legendan tai sadun varhaisia vaiheita sekä niiden kulkeutumista ja muuntumista. Menetelmä perustuu saman runon tai tarinan eri versioiden systemaattiseen vertailuun. Metodia kutsutaan nykyään maantieteellis-historialliseksi metodiksi tai suomalaiseksi tutkimusmenetelmäksi (The Finnish Research Method). Julius Krohnin poika, professori [[Kaarle Krohn]] (1863–1933) seurasi isänsä jälkiä, kehitti metodia edelleen ja teki siitä kansainvälisesti tunnetun.<ref>Frog: Revisiting the Historical-Geographic Method(s). In: [http://www.helsinki.fi/folkloristiikka/English/RMN/RMN_7_Dec_2013_Limited_Sources_Boundless_Possibilities.pdf Lukin, Karina, Frog & Sakari Katajamäki (eds.), Limited Sources, Boundless Possibilities. Textual Scholarship and the Challenges of Oral and Written Texts. A special issue of RMN Newsletter No 7, December 2013.]</ref>▼
▲Krohnin äiti oli Viipurin lähellä sijainneen [[Kiiskilän kartano]]n tytär, [[suomensaksalaiset|suomensaksalaista]] sukujuurta oleva Julie Dannenberg. Monipuolisesti lahjakas Julie osasi kahdeksaa kieltä ja soitti loistavasti pianoa.<ref name=Krohn>{{verkkoviite | Osoite = http://www.saunalahti.fi/wpoet/tiinakrohn/krohn.html | Nimeke = Krohn-suvun vaellustarina | Kirjoittaja = Tiina Krohn | Viitattu = 22.2.2014}}</ref> Saksalaista syntyperää oli myös isä Leopold Wilhelm Krohn (1806–1890), joka oli rakastunut Suomeen ja Julieen vieraillessaan Kiiskilässä. Julius Krohnin äidinkieli oli siten luonnollisesti [[saksan kieli|saksa]]. Tätä pidetään yhtenä syynä siihen, että hän korosti kansanrunojen läntisiä, germaanisia ja skandinaavisia, aineksia.
▲Julius Krohn kehitti [[folkloristiikka|folkloristiikan]] alan ensimmäisen tieteellisen metodin. Krohnin menetelmällä pyritään selvittämään runon, myytin, legendan tai sadun varhaisia vaiheita sekä niiden kulkeutumista ja muuntumista. Menetelmä perustuu saman runon tai tarinan eri versioiden systemaattiseen vertailuun. Metodia kutsutaan nykyään maantieteellis-historialliseksi metodiksi tai suomalaiseksi tutkimusmenetelmäksi (The Finnish Research Method). Julius Krohnin poika, professori [[Kaarle Krohn]] (1863–1933) seurasi isänsä jälkiä, kehitti metodia edelleen ja teki siitä kansainvälisesti tunnetun.<ref>Frog: Revisiting the Historical-Geographic Method(s). In: [http://www.helsinki.fi/folkloristiikka/English/RMN/RMN_7_Dec_2013_Limited_Sources_Boundless_Possibilities.pdf Lukin, Karina, Frog & Sakari Katajamäki (eds.), Limited Sources, Boundless Possibilities. Textual Scholarship and the Challenges of Oral and Written Texts. A special issue of RMN Newsletter No 7, December 2013.]</ref>
Krohn kehitti myös suomen kirjakieltä ja loi uutta sanastoa. Tunnetuimpia Krohnin uudissanoista on [[elohopea]], siihen asti oli puhuttu elävästä hopeasta. Hän myös suoritti ''[[Seitsemän veljestä|Seitsemän veljeksen]]'' käsikirjoituksen korjausluvun eli kielentarkastuksen. 1880-luvulla Krohn oli jäsenenä [[virsikirja]]komiteassa, jonka työn tuloksena valmistuivat vuonna 1886 käyttöön otetut suomen- ja ruotsinkieliset virsikirjat; hän myös kirjoitti usean virren tekstin. Krohn kuoli vuonna 1888, kun hän hukkui purjehdusmatkallaan Viipurinlahdella.
== Teokset ==
Krohn toimi useiden [[Johan Ludvig Runeberg]]in teosten suomentajana, usein salanimellä, osin kollektiivisen [[fennomaani]]ryhmän johtavana jäsenenä. Myös ''[[Maamme]]''-laulun suomenkielisten sanojen väitetään olevan hänen käsialaansa.<ref>http://www.finlit.fi/tietopalvelu/runeberg/johdanto.htm</ref> Kirjailijanimellä '''Suonio''' hän julkaisi runoja (muun muassa teos ''Mansikoita ja mustikoita'' [[1856]]–[[1861|61]]) ja teoksen ''Kuun tarinoita'' sekä toimitti kuvalehtiä, kuten ''[[Suomen Kuvalehti|Suomen Kuvalehteä]]''. Lisäksi Krohn suomensi useita [[Walter Scott]]in romaaneja.
=== Tieteellisiä teoksia ===
* ''Suomenkielinen runollisuus Ruotsin vallan aikana ynnä kuvaelmia suomalaisuuden historiasta'', väitöskirja (1862)
* ''Viron kielioppi suomalaisille'' (1872)
* ''Suomalaisen virsikirjan historia'' (1880)
* ''Kaunotieteellinen katsaus Kalevalaan'' (1881)
* ''Suomalaisen kirjallisuuden historia I: Kalevala'' (1883–1885)
* ''Lappalaisia tekstejä sanakirjan kanssa'' (1885)
* ''Suomalaisen kirjallisuuden vaiheet'' (1897)▼
* ''Suomen suku'' (1887)
=== Runoja, kertomuksia, elämäkertoja ===
* ''Mansikoita ja mustikoita'' (1856–1861)
* ''Runoelmia Suoniolta'' (
* ''Yrjö Aukusti Wallin ja hänen matkansa Arabiassa. Elämäkerta'' (1880)▼
* ''Maksimilian Aukusti Myhrberg. Elämäkerta'' (1881)
* ''Suonion kootut runoelmat ja kertoelmat'' (1882)
* ''Suonion lastenrunoja'' I–II (1898–1899)
===Toimitettuja teoksia===
=== Uusintapainoksia ===▼
* ''Helmivyö suomalaista runoutta'' (1866), mukana myös kokoelmaan valittujen runoilijoiden [[elämäkerta|elämäkerrat]].<ref name = "akmm"/>
===Postuumisti ilmestyneet teokset===
Krohnin kuoltua hänen poikansa professori Kaarle Krohn toimitti isänsä jäämistön perustuen seuraavat teokset:<ref name = "akmm"/>
* ''[[Suomen suvun_pakanallinen_jumalanpalvelus|Suomen suvun pakanallinen jumalanpalvelus]]'' (1894)
▲* ''Suomalaisen kirjallisuuden vaiheet'' (1897)
* ''Kantelettaren tutkimuksia I-II'' (1900-1902)
▲=== Uusintapainoksia ===
* {{Kirjaviite | Nimeke=Maantieteellisiä kuvaelmia. 14, Suomen suku | Selite=Näköispainos. Alkuteos: Helsinki, 1887 (Kansanwalistus-seuran toimituksia LIX). Kairauksia kansalliseen kirjallisuuteen 2. Julkaisijat: Vanhan kirjallisuuden ystävät r.y. ja Jyväskylän yliopiston kirjasto | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Jyväskylän yliopiston kirjasto | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 951-34-0923-6}}
* {{Kirjaviite | Nimeke=Kertomuksia Suomen historiasta. 1, Pakanuuden aikakausi, I | Selite=Näköispainos. Alkuperäinen: Tampereella: Hagelberg, 1877 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Salakirjat | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-952-5774-02-3}}
| |||