Ero sivun ”Savi” versioiden välillä

'''Savi''' on kivennäis[[maalajikivennäismaalaji]], jonka pääaineksena on ns. ''saves'' eli hyvin hienojakoinen [[mineraalihiukkanen|mineraalihiukkasmassa]]. Savi on syntynyt, kun jäätikön sulamisvedet kuljettivat mereen osan jään sisällä olleesta maa-aineksesta.<ref name="ruokatieto">[http://opetus.ruokatieto.fi/Suomeksi/Oppimateriaali/Ruokaketju/Luonto/Maapera/Moreeni_on_yleisin_maalaji_Suomessa Ruokatieto: Moreeni on yleisin maalaji Suomessa], luettu 30.4.2012.</ref> Karkeimmat ainekset laskeutuivat pohjaan nopeimmin ja hieno aines kulkeutui jään reunasta kauimmaksi.

Savi koostuu rakeista, joiden läpimitta on 0,002 millimetriä tai sitäsitäkin vähemmän.<ref name="ruokatieto" /> Hienorakeiset ainekset antavat savelle ominaisia fysikaalisia ominaisuuksia. Savi imee itseensä liuenneita aineita ja kaasuja, niiden lisäksi myös mm.muun muassa [[alkali]]suoloja, joista kaliumsuolat ovat kasvien ravinnesuoloina tärkeitä.<ref name="pieni">[http://runeberg.org/pieni/4/0022.html Pieni tietosanakirja: Savi], luettu 30.4.2012.</ref> Saven kemialliselle koostumukselle on ominaista [[alumiinioksidi]]n suuri määrä, kun taas [[piioksidi]]a siinä on [[hiesu]]un ja [[hiekka]]an verrattuna vähän.<ref name="pieni" />

Suolasavi on runsaasti [[suola|suoloja]] sisältävää savea. Tavallisinta on natriumkloridin eli [[ruokasuola]]n esiintyminen saven seassa. Suolasavea muodostuu kahdella tavalla. [[Järvi#Suolajärvet|Suolajärvissä]] sitä syntyy, kun veden [[haihtuminen]] aiheuttaa suolojen rikastumista ja ne sekoittuvat [[joki]]en tuomaan [[liete|lietteeseen]]. [[Aro|Aro-]] ja [[aavikko]]seuduilla suolasavea muodostuu, kun maakerroksissa olevan saven sisältämä [[pohjavesi]] haihtuu ja sen suolat kiteytyvät saven sekaan. <ref>''Otavan iso tietosanakirja,'' Otava 1960–1965, hakusana suolasavi.</ref><ref>''Uusi tietosanakirja,'' Tietosanakirja oy 1960–1966, hakusana suolasavi.</ref> Suolasaven laajempi lähikäsite on [[suolamaa]].