Wikipedia

Ero sivun ”Viitasammakko” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Sisällön laajennus, lähteistys, järjestely
Rivi 22:
| commonscat = Rana arvalis
}}
'''Viitasammakko''' (''Rana arvalis'') on hoikka eurooppalainen, aitosammakoihin kuuluva sammakkoeläin. Suomessa laji on rauhoitettu<ref>[http://www.finlex.fi/data/sdliite/liite/5140.pdf Finlex: Rauhoitetut eläinlajit] Viitattu 21.6.2015.</ref>
 
==Levinneisyys==▼
 
Viitasammakkoa esiintyy koko Suomessa Metsä-Lappiin asti, pohjoisin löytö Ivalosta. Euroopassa esiintymisalueen länsiraja kulkee Ranskan pohjois-osien tienoilla, puuttuu kokonaan esimerkiksi Britteinsaarilta. Keski-Suomessa se on mahdollisesti paikoin jopa sammakkoa runsaslukuisempi. Viitasammakko on rauhoitettu.
 
==Tuntomerkit==
Viitasammakko muistuttaa suuresti [[sammakko]]a. Täysikasvuinen viitasammakko on tavallisesti 6–7 senttiä pitkä eli pienempi kuin täysikasvuinen sammakko. Naaraat ovat hieman koirasta kookkaampia.<ref name="SL"/>
Viitasammakko muistuttaa suuresti [[sammakko]]a, mutta on sitä hoikkarakenteisempi. Sen yleisväri ruskea, iho sileä. Sen suippo kuono kaartuu sivulta katsoen loivemmin alaspäin kuin sammakolla, edestäpäin kuono on kapeampi kuin sammakolla. Takaraajan sisimmässä varpaassa kova, kölimäinen kyhmy. Vatsan keskiosa yleensä vaalea ilman marmorikuviointia. Se liikkuu maalla loikkien, täysikasvuiset viitasammakot jopa metrin välejä, poikasetkin jopa yli puolen metrin hyppyjä{{Lähde|13. elokuuta 2011}}. Koiraat voivat olla naarasta vankempia ja suurempia. Täysikasvuinen viitasammakko on 6–7 senttiä pitkä eli pienempi kuin täysikasvuinen sammakko<ref name="sl">[http://www.sammakkolampi.fi/lajit/viitasammakko.html Sammakkolampi]</ref>.
 
Iho on sileä ja kostea.<ref name="SAMMAKKOKIRJA4">Suomalainen sammakkokirja 20009, s. 43.</ref> Yleisväritys on ruskea, mutta värityksessä on suurta ykilöllistä vaihtelua.<ref name="SAMMAKKOKIRJA1">Suomalainen sammakkokirja 20009, s. 48.</ref> Selkäpuolen väri vaihtelee ruskeasta harmahtavaan ja kellertävään. Joskus se on täysin yksivärinen, mutta usein mukana on tummia tai mustia laikkuja. Kyljissä ja selän keskellä saattaa kulkea vaaleat pitkittäisjuovat. Vatsapuoli on vaaleahko, lanteiden seudulta usein kellertävä ja yleensä ilman marmorikuviointia. Kurkku on laikukas tai kirjava.<ref name="SL">[http://www.sammakkolampi.fi/lajit/viitasammakko.html Sammakkolampi: Viitasammakko] Viitattu 21.6.2015.</ref><ref name="SL2">[http://www.sammakkolampi.fi/lajit/ranat-erot.html Sammakkolampi: Ruskosammakon ja viitasammakon erottaminen toisistaan] Viitattu 21.6.2015.</ref> Jotkut viitasammakkokoiraat muuttuvat kutuajaksi sinertäviksi, joka ilmeisesti johtuu imusuonistoon pakkautuvan veren kuultaessa ihon läpi.<ref name="SAMMAKKOKIRJA3">Suomalainen sammakkokirja 20009, s. 50.</ref>
==Lisääntyminen==▼
Etelä-Suomessa kutu huhtikuun lopussa tai toukokuun alussa, Keski- ja Pohjois-Suomessa touko-kesäkuussa. Mätimunat se laskee 2–3 ryhmään, ja niitä on 600–2&nbsp;000 naaraan koosta riippuen. Kuturyhmä jää pohjan tuntumaan.
 
Viitasammakon kuono on terävä ja se kaartuu sivulta katsoen loivemmin alaspäin kuin sammakolla, edestäpäin kuono on kapeampi kuin sammakolla. Takaraajan sisimmän varpaan tyven metatarsaalikyhmy on sammakkoon verrattuna suuri, kova ja kölimäinen. Kyhmy on vähintään puolet sisimmän varpaan pituudesta.<ref name="SL2"/> Kutuaikana koirailla on eturaajoissa mustat kutukyhmyt, joiden avulla ne saavat tukevan otteen naaraasta.<ref name="SL"/><ref name="SAMMAKKOKIRJA1"/>
Viitasammakon ääni on pulputtava<ref name="sl"/>. Kun koiraiden kutuvire on korkeimmillaan, saattaa syntyä ”kuorolaulantaa”, jossa innokkaimpien ääni kiihtyy muistuttamaan kaukana haukkuvan koiran ääntä<ref name="sl"/>. Jotkut viitasammakkokoiraat muuttuvat kutuajaksi sinertäviksi, joka johtuu imusuoniston onteloihin kertyvistä verisoluista.
 
Viitasammakko ei väistä ihmistä yhtä herkästi kuin rupikonna ja sammakko. Viitasammakko liikkuu maalla loikkien, täysikasvuiset yksilöt jopa metrin välejä, poikasetkin jopa yli puolen metrin hyppyjä.{{Lähde|13. elokuuta 2011}}
Se on lisääntymiskykyinen 3–4 vuoden ikäisenä. Sen elinikä on noin 8–10 vuotta.<ref name="sl"/> ▼
 
▲== Levinneisyys ==
Vastakuoriutunut nuijapää noin 3 mm pitkä, juuri ennen muodonvaihdosta noin 3–4 cm. Nuoret sammakot ovat noin 1 cm mittaisia. Ensimmäisenä kesänään ne saavuttavat runsaan kahden sentin pituuden, toisena yli 3 cm ja kolmantena 4 cm:n pituuden.<ref name="sl"/>
Euroopassa viitasammakon esiintymisalueen länsiraja kulkee Ranskan pohjoisosien tienoilla, ja se puuttuu kokonaan esimerkiksi Britteinsaarilta.
 
Suomessa viitasammakkoa esiintyy Metsä-Lapin eteläosiin saakka.<ref name="SAMMAKKOKIRJA1"/> Suomen pohjoisin löytö [[Ivalo]]sta.{{Lähde|21. kesäkuuta 2015}} Monin paikoin laji on yhtä runsaslukuinen kuin sammakko, ja ainakin Perämeren rannikolla jopa sitä runsaslukuisempi.<ref name="SAMMAKKOKIRJA1"/>
==Ravinto==▼
Viitasammakko syö kärpäsiä, kovakuoriaisia, hämähäkkejä ja pieniä nilviäisiä. Myös etanat kuuluvat viitasammakon ruokavalioon. Nuijapäät syövät leviä ja muuta kasvisravintoa.▼
 
== Elinympäristö ==
==Elintavat==▼
TapaaViitasammakko varmimminvaatii [[räme]]-kosteampaa jaympäristöä [[Aapasuo|aapasoilta]],kuin merenlahtiensammakko. jaLajia järvientapaa rantamiltavarmimmin kosteilla niityillä, joskusviidoilla, myöskedoilla, soistuneiltametsissä, metsämailtasoilla ja metsistäpuutarhoissa. etenkinTyypillisiä ojista.lisääntymispaikkoja ovat Pienissäumpeenkasvaneet lammissamerenlahdet ja ojienrehevät varsilla saattaakinjärvet, tavatajoskus runsaimpiamyös kantojaojat. Viitasammakko on paikkauskollinen laji eikä lähde kauaksi kutuvetensä lähistöstä.<ref Viitasammakko vaatii kosteampaa ympäristöä kuin sammakkoname="SL"/><ref name="slSAMMAKKOKIRJA2"/>.
 
▲== Elintavat ==
Viitasammakko aloittaa kylmänhorroksen jo syyskuussa. Perämeren rannoilta viitasammakoita on löydetty syysmyöhään rantakivien alta. Se horrostaa ilmeisesti vedessä. Joskus viitasammakoita on löytynyt talvella kalastajien pyydyksistä. Viitasammakko ei väistä ihmistä yhtä herkästi kuin rupikonna ja sammakko.{{Lähde|13. elokuuta 2011}}▼
▲=== Lisääntyminen ===
Etelä-Suomessa kutu on huhtikuun lopussa tai toukokuun alussa, Keski- ja Pohjois-Suomessa touko-kesäkuussa.<ref name="SAMMAKKOKIRJA2">Suomalainen sammakkokirja 20009, s. 49.</ref> Viitasammakkokoiraan soidinääni on pulputtava. Ääni kuulostaa samalta kuin pulloa upttaisi veden alle.<ref name="SL"/><ref name="SAMMAKKOKIRJA2"/> Etäämmältä ääni saattaa muistuttaa haukkuvan koiran ääntä.<ref name="SL"/>
 
Mätimunat viitasammakko laskee muutamaan ryhmään, ja niitä on 500–2&nbsp;000 naaraan koosta riippuen.<ref name="SL"/> Kuturyhmä painuu yleensä pohjan tuntumaan eikä nouse pintaan kuten sammakolla. Mätimuna on päältä musta ja alta vaalea. Munan halkaisija on 2 mm ja sitä ympäröivän hyytelön läpimitta noin 8 mm. Munista kuoriutuvat nuijapäät muistuttavat sammakon toukkia.<ref name="SAMMAKKOKIRJA3"/> Vastakuoriutunut nuijapää on noin 3 mm pitkä, juuri ennen muodonvaihdosta noin 3–4 cm. Nuoret sammakot ovat noin 1 cm mittaisia. Ensimmäisenä kesänään ne saavuttavat runsaan kahden sentin pituuden, toisena yli 3 cm ja kolmantena 4 cm:n pituuden.<ref name="SL"/>
 
▲SeViitasammakko on lisääntymiskykyinen 3–4 vuoden ikäisenä. Sen elinikä on noin 8–10 vuotta.<ref name="slSL"/>
 
▲=== Ravinto ===
▲Viitasammakko syö kärpäsiä, kovakuoriaisia, hämähäkkejä ja pieniä nilviäisiä. Myös etanat kuuluvat viitasammakon ruokavalioon. Nuijapäät syövät leviä ja muuta kasvisravintoa.
 
=== Talvehtiminen ===
▲Viitasammakko aloittaa kylmänhorroksen jo syyskuussa. Se horrostaa ilmeisesti vesien pohjassa, sekä makeassa että murtovedessä.<ref name="SL"/><ref name="SAMMAKKOKIRJA3"/> Perämeren rannoilta viitasammakoita on löydetty syysmyöhään rantakivien alta. Se horrostaa ilmeisesti vedessä. Joskus viitasammakoita on löytynyt talvella kalastajien pyydyksistä. Viitasammakko ei väistä ihmistä yhtä herkästi kuin rupikonna ja sammakko.{{Lähde|13. elokuuta 2011}}
 
<gallery>
Kuva:RanaArvalisBlueMale.jpg|KoirasviitasammakkoKutuaikana sinertävä koirasviitasammakko.
Kuva:RanaArvalisFemale.jpg|Naarasviitasammakko .
Kuva:Moor FrogRanaArvalisFace.jpg|Viitasammakko puutarhassaedestäpäin. Kuva: Christian Fischer..
</gallery>
 
== Lähteet ==
*''Suomalainen sammakkokirja''. Toim. Lappalainen, Markku & Sirkiä Päivi. Kustannusosakeyhtiö Sammakko, Turku 2009.
 
=== Viitteet ===
{{Viitteet}}
 
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Viitasammakko”