Ero sivun ”Suomen senaatti” versioiden välillä

Senaatti oli luonteeltaan keisarillinen hallintovirasto, jonka jäsenet olivat vastuunalaisia ainoastaan keisarille, eikä sillä ollut [[Parlamentarismi|parlamentaarista]] vastuuta [[Säätyvaltiopäivät|säätyvaltiopäiville]] tai [[Eduskunta|eduskunnalle]] ennen keisarivallan kukistumista maaliskuussa 1917. Senaattorit nimitettiin keisarillisella [[oktroi|valtaluvalla]] periaatteessa kolmeksi vuodeksi kerrallaan, joskin erityisesti autonomian ajan lopulla senaattia uusittiin tiheämminkin. Toisaalta samat henkilöt saattoivat jatkaa senaattoreina vuosikymmenten ajan luvan aina uusiutuessa.<ref>Jorma Selovuori ja Tuomas Parkkari (toim.): ''Hallintohistorian tilastoja 2''. [[Valtion] painatuskeskus]], Helsinki 1995, s. 3–4.</ref> Senaatti jatkoi toimintaansa vielä jonkin aikaa Suomen itsenäistymisen jälkeen. Loppuvuodesta 1918 senaatin talousosasto nimettiin valtioneuvostoksi ja senaattorit ministereiksi. Oikeusosaston tilalle oli vähän aiemmin perustettu korkein oikeus. Eräät talousosaston tehtävistä siirtyivät [[Korkein hallinto-oikeus|korkeimman hallinto-oikeuden]] hoidettaviksi.