Ero sivun ”Pakanuus” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti lisäsi luokkaan Seulonnan keskeiset artikkelit |
KLS (keskustelu | muokkaukset) laajennettu; sanan alkuperästä ja vastineista lisää |
||
Rivi 1:
'''Pakanuus''' ({{k-la|paganitas}}) viittaa ei-[[Kristinusko|kristillisten]] [[uskonto]]jen, yleensä ei kuitenkaan [[Juutalaisuus|juutalaisuuden]] eikä [[islam]]in harjoittamiseen<ref name="Kielitoimiston sanakirja">{{Kirjaviite | Nimeke=Kielitoimiston sanakirja | Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-5446-11-5}}</ref>.<ref
Raamatussa pakanoilla tai pakanakansoilla tarkoitetaan muita kansoja kuin [[juutalaiset|juutalaisia]]. Sen mukaisesti varsinkin [[varhaiskristillisyys|varhaisimmista kristityistä]] puhuttaessa käytetään usein termejä ''juutalaiskristityt'' ja ''pakanakristityt'', joista viimeksi mainituilla tarkoitetaan pakanauskonnoista kristinuskoon kääntyneitä.<ref>{{kirjaviite | Nimeke = Factum, Uusi tietosanakirja, 5. osa (Me–Pic) | Sivu = 367 | Julkaisija = Weilin & Göös | Vuosi = 2004 | Tunniste = ISBN 951-35-6644-7}}</ref>
▲Erityisesti [[Polyteismi|polyteistisiä]] ja [[Panteismi|panteistisia]] [[Varhaiskantaiset uskonnot|varhaiskantaisia uskontoja]] on nimitetty vanhapakanallisiksi uskonnoiksi erotuksena [[Uuspakanuus|uuspakanuudesta]].<ref name="kertaus">{{Kirjaviite | Tekijä=Tiimonen, Soili | Nimeke=Uskonto: Lukion kertauskirja | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-0-29836-0}}</ref> Uuspakanuus on nimitys, jota on 1950-luvulta lähtien käytetty nykyaikana tietoisesti kehitetyistä uskonnollisista suuntauksista, jotka pyrkivät jäljittelemään, elvyttämään tai ennallistamaan alkuperäisiä historiallisia eurooppalaisia pakana- ja muinaisuskontoja.<ref name="arkki"/> Uuspakanuuden suuntauksiin kuuluvat muun muassa [[wicca]], [[uussamanismi]], [[aasainusko]] ja [[druidismi]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.uskonnot.fi/uskonnot/view?religionId=11 | Nimeke=Alkuperäisuskonnot ja uuspakanuus | Julkaisija=Uskonnot Suomessa -hanke | Viitattu=25.3.2010}}</ref>
== Sanan alkuperä ==
Sana pakana on johdettu [[latina]]n adjektiivista ''paganus'', joka tarkoittaa [[Maaseutu|maalaista]] tai kyläläistä. Nimitys johtuu siitä, että kristinusko oli sen varhaisina aikoina erityisesti [[kaupunki]]laisten uskonto, maaseudulla asuvien ollessa vanhojen uskontojen kannattajia.<ref name="arkki">{{Kirjaviite | Tekijä=Ketola, Kimmo ym. | Nimeke=Maailmanuskontojen arkki | Selite=8. uudistettu painos. Arkki-sarja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Edita | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-951-37-4782-4}}</ref> <ref name="Häkkinen">{{kirjaviite | Tekijä = Kaisa Häkkinen | Nimeke = Nykysuomen etymologinen sanakirja | Sivu = 834 | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 2004 | Tunniste = ISBN 951-0-27108-X}}</ref> Jo ennen kuin sana kristittyjen kielenkäytössä sai uskonnollisen merkityksensä, siihen oli liittynyt voimakkaita ''sivistymättömyyteen'' viittaavia [[konnotaatio|mielikuvia]] samaan tapaan kuin esimerkiksi suomen kielessä sanoihin ''muokka'' tai ''juntti''.<ref name=toiseus>{{kirjaviite | Tekijä = Marja-Leena Hänninen | Nimeke = Vieras, outo, vihollinen; toiseus toiseus antiikista uuden ajan alkuun | Sivu = | Luku = | Julkaisija = Suomalaisen kirjallisuuden seura | Vuosi = 2013 | Tunniste = ISBN 978-952-222-437-8}}</ref>
Suomeen sana on tullut [[venäjän kieli|venäjän]] kautta. Keskiaikaisessa venäjässä sana esiintyi latinasta lainattuna muodossa ''poganu''.<ref name="Häkkinen "> Sana esiintyy myös eräissä suomen lähisukukielissä, joista muun muassa [[viron kieli|virossa]] se merkitsee samaa kuin suomessakin, mutta esimerkiksi [[karjalan kieli|karjalan kielessä]] se on saanut myös merkityksen ''paha'' tai ''saastainen''.<ref name="Häkkinen" /> Muutamien muiden kristinuskoon liittyvien vanhojen venäläisperäisten lainansanojen kuten ''[[pappi]]'' ja ''[[risti]]'' ohella sitä on pidetty osoituksena siitä, että kristinuskoa saarnattiin [[itämerensuomalaiset|itämerensuomalaisten]] asuttamassa [[Baltia]]ssa jo ajanlaskumme ensimmäisen vuosituhannen loppupuolella.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Samle Vehvilä, Matti J. Castén | Nimeke = Suomen historia lukioluokkia varten | Sivu = 10 | Luku = Suomen suvun esihistoria | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 1975 | Tunniste = ISBN 951-0-00593-2}}</ref> Suomen kirjakielessä sana on esiintynyt [[Mikael Agricola|Agricolan]] ajoista saakka.<ref name="Häkkinen" />
=== Vastaavia termejä muissa kielissä ===
[[Juutalaiset]] ovat varhaista ajoista käyttäneet muista kansoista [[heprea]]laista termiä [[Goy]] ({{k-he|גוי}}), monikossa ''goyim'' ({{k-he|גוים}}).Alun perin sana on tarkoittanut ''kansaa'' tai heimoa'', mutta jo [[Vanha testamentti|Vanhan testamentin heprealaisessa alkutekstissä sillä tarkoitettiin nimen omaan vieraita kansoja, jotka noudattivat juutalaisilta kiellettyjä tapoja ja uskomuksia.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Pyhä Raamattu | Selite = Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen vuonna 1992 käyttöön ottama suomennos (liite) | Luku = Raamatun sanasto (liite) | Sivu = 21 | Julkaisija = Suomen Pipliaseura | Vuosi = 1993}}</ref> Sanalla oli yleensä kielteinen merkitys, joskin useat [[profeetta|profeetat]] korostivat, että Jumalan lupaama [[Pelastus (uskonto)|pelastus]] tulee aikojen lopulla koskemaan myös pakanakansoja.<ref name=IRTS>{{kirjaviite | Tekijä = Thoralf Gilbrant, David A. Polfus, Valtter Luoto, Pekka Nieminen | Nimeke = Iso Raamatun tietosanakirja, 5. osa (P–R) | Sivu = 31-32 | Luku = Pakanat | Julkaisija = Raamatun tietokirja | Vuosi = 1991 | Tunniste = 951-606-045-5}}</ref><ref>{{verkkoviite | Osoite = http://www.evl2.fi/sanasto/index.php/Pakana | Nimeke = Aamenesta öylättiin: pakana | Julkaisija = Suomen evankelisluterilainen kirkko | Viitattu = 27.5.2015}}</ref>
Kreikankielisessä [[Septuaginta]]-käännöksessä ''goyim'' käännettiin [[kreikan kieli|kreikan kielen]] ''kansoja'' tarkoittavalla sanalla ''ethnos'' (ἔθνος). Sama sana esiintyy muita kansoja kuin juutalaisia tarkoittavana usein myös [[Uusi testamentti|Uuden testamentin]] kreikankielisessä alkutekstissä.<ref name=toiseus />
Latinalaisessa [[Vulgata]]-käännöksessä sekä heprean ''goyim'' ett' kreikan ''ethnos'' käännettiin sanalla ''gentes''. Tämäkin sana tarkoittaa varsinaisesti kansaa tai heimoa, mutta keskiajan latinassa se sai Raamatun vaikutuksesta samanlaisen uskonnollisen merkityksen kuin kreikan ''ethnos''. Tässä merkityksessä se on lainattu myös muun muassa [[englannin kieli|englantiin]], jossa se esiintyy muodossa ''gentiles''.<ref>{{verkkoviite | Osoite = http://etymonline.com/index.php?term=gentile&allowed_in_frame=0 | Nimeke = Online Ethymological Dictionary: Gentile | Viitattu = 27.5.2015}}</ref>
Englannissa esiintyy ''pakanaa'' tarkoittavana sanana myös ''heathen'', jonka vastineita muissa [[germaaniset kielet|germaanisissa kielissä]] ovat esimerkiksi ruotsin ''hednibg'' ja saksan ''Heide''. Sana on ilmeisesti johdos ''viljelemätöntä maata'' tarkoittavasta sanasta ''heath'' ja tarkoittaa alkujaan tällaisen alueen asukasta. Nykyisen merkityksensä sana on mahdollisesti saanut joko [[käännöslaina]]na latinan ''paganus'' -sanan vaikutuksesta tai toisen selityksen mukaan sen vuoksi, koska se äänteellisesti muistuttaa kreikan ''ethnos''-sanaa. On myös arveltu, että sana olisi lainautunut englantiin ja muihin germaanisiin kieliin kreikasta [[armenian kieli|armenian kielen]] välityksellä.<ref>{{verkkoviite | Osoite = http://etymonline.com/index.php?term=heathen&allowed_in_frame=0 | Nimeke = Online Ethymological Dictionary: Heathen | Viitattu = 27.5.2015}}</ref>
[[Paavalin kirjeet|Paavalin kirjeissä]] myös sanaa "kreikkalaiset" ({{k-grc|Έλληνες, ''hellenes'') käytetään usein juutalaisten vastakohtana.<ref name=toiseus /><ref>esim. {{raamatunpaikka|Room. 3:9}}, {{raamatunpaikka|1. Kor. 1:22-24}}, {{raamatunpaikka|Gal. 3:28}}</ref> [[Helleenit]] oli ollut [[antiikin Kreikka|antiikin Kreikkalaisten]] itsestään käyttämä nimitys, mutta 300-luvulta lähtien, mahdollisesti jo aikaisemmin, sekin sai kreikankielisten kristittyjen käytössä uuden merkityksen ja alkoi tarkoittaa "pakanoita" kristittyjen vastakohtana.<ref name=toiseus /> [[Bysantti]]laisena aikana [[Itä-Rooma]]n kristityt kreikkalaiset käyttivät itsestään nimitystä ''Romaioi'', ({{k-grc|Ῥωμαῖοι}}), joka varsinaisesti tarkoittaa [[rooma]]laista.<ref name=Toynbee>{{kirjaviite | Tekijä = Arnold J. Toynbee | Nimeke = Kulttuurimme koetuksella | Suomentaja = J. A. Hollo | Luku = Venäjän Bysantista saama perintö | Vuosi = 1950 | Julkaisija = Pellervo-seura}}</ref> Kuitenkin jo bysanttilaisen ajan loppupuolella sana ''Hellenes'' vähitellen menetti tämän välillä saamansa uskonnollisen merkityksen, ja valtakunnan kristityt kreikankieliset asukkaat alkoivat käyttää sitä itsestäänkin. Sen ohella käytettiin kuitenkin vielä [[osmanien valtakunta|osmanien]] valtakaudellakin nimitystä ''Romaioi'', joka paikoitellen varsinkin Kreikan maaseudulla pysyi käytössä pitkälti 1900-luvulle saakka.<ref name=Toynbee />
=== Sana Raamatun suomennoksissa ===
Raamatun suomennoksissa sekä Vanhan testamentin heprealainen ''goyim'' että Uuden testamentin kreikkalainen ''ethnos'' on vanhastaan käännetty sanalla ''pakana''.<ref name=IRTS /> Näin ollen sana esiintyy Raamatun suomennoksissa aina juutalaisten, ei kristittyjen vastakohtana. Uusimmassa, [[Uusi kirkkoraamattu|vuoden 1992 suomennoksessa]] sanaa käytetään kuitenkin enää harvoissa kohdissa, varsinkin sellaisissa, joissa joitakin tapoja tai tekoja arvostellaan vertailemalla niiden harjoittajia pakanoihin.<ref>esim. {{raamatunpaikka|Matt. 5:47}}</ref>, {{raamatunpaikka|1. Kor. 5:1}}</ref> Useimmissa muissa kohdissa se on korvattu sanalla ''kansat'' tai ''muut kansat''.<ref>esim. {{raamatunpaikka|Luuk. 24:47}}</ref>
== Alkuperäisuskonnot ==
| |||