Wikipedia

Ero sivun ”Hastingsin taistelu” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p Botti lisäsi luokkaan Seulonnan keskeiset artikkelit
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 36:
|}
|}
'''Hastingsin taistelu''' käytiin [[14. lokakuuta]] [[1066]] [[Englannin kuningasEnglanti|Englannin kuninkaan]] kuninkaan [[Harald Godwininpoika|Harald Godwininpojan]] ja [[normannit|normannien]] [[herttua]]nherttuan [[Vilhelm Valloittaja]]n välillä. Normannit voittivat taistelun, joka käytiin lähellä [[Hastings|Hastingsin]]in kaupunkia]] suoalueen reunustamalla mäellä. Sen huipulla kasvoi perimätiedon mukaan [[omenapuu]].
 
==Joukot ja aseistus==
Haraldin joukot koostuivat pääasiassa asevelvollisista, joka oli koottu nopeasti lähiseudulta ja jotka olivat vailla kunnollista aseistusta. Vain viikkoa aiemmin Harald oli kukistanut maahan tunkeutuneet [[viikingit]] kovin tappioin [[Stamfordin sillan taistelu]]ssa, ja hänen joukkonsa oli väsynyt ja huvennut. Sotajoukon runko koostui Haraldin henkilökohtaisista sotilaista, jotka olivat hyvin koulutettuja ja aseistettuja jalkamiehiä.<ref name=tkh>{{Lehtiviite | Tekijä = Else Christensen | Otsikko = Hastingsin taistelu. Englannin kohtalo ratkaistiin vuonna 1066| Julkaisu = Tieteen Kuvalehti Historia | Ajankohta = 2010| Numero = 11| Sivut = 15-21| Julkaisupaikka = Oslo| Julkaisija = Bonnier| Issn = 0806-5209 }}</ref>
 
Vilhelmillä oli paljon ratsuväkeä ja jousimiehiä, jotka toivat hänelle suuren edun taistelussa. Joidenkin teorioiden mukaan Vilhelmin mukanaan tuomista "venekunnista"”venekunnista” muodostettiin Britannian ensimmäinen [[ritari]]järjestelmä, jonka varaan vuosisatoja kestänyt [[Feodalismi|feodaaliyhteiskunta]] rakentui. Myöhemmät ritari-ihanteet (jalous, sankaruus) eivät kuitenkaan vielä olleet vielä muotoutuneet. Vilhelmin ratsujoukot olivat ennemminkin ratsastavia roistoja kuin ritareita.<ref name=tkh />
 
Molemmat armeijat käyttivät saarnipuisia [[pitkäjousi]]a, normannit lisäksi [[varsijousi]]a. Nuolten lentorata oli entistä vakaampi niihin lisättyjen sulkien ansiosta. Korkea-arvoiset sotilaat käyttivät [[rengashaarniska]]a. Kaikki sotilaat käyttivät keilamaisia rautakypäriä, joissa oli myös oli nenäsuojia. Normannit käyttivät myös alkeellisia [[peitsi]]ä. Taistelukirves oli miekkaa yleisempi ase, koska miekat olivat kalliita. Normanniarmeijalla oli taisteluhevosia, joissa ritarit käyttivät [[Jalustin|jalustimia]] pystyäkseen käyttämään aseita ratsunsa selästä.<ref name=tkh />
Rivi 47:
== Taistelutapahtumat ==
===Puolustusasema===
[[Paavi]] oli siunannut Vilhelmin sotaretken, jonkaminkä seurauksena sotajoukossa oli myös hengenveljiä paavin viiri merkkinään. Haraldin etuna oli puolustusasema Senlac Hill -nimisellä mäellä, jonka hänen miehensä olivat osittain linnoittaneet. Sinne Vilhelmin ratsuväkijoukkojen oli vaikea hyökätä. SenLisäksi lisäksihyökkäämistä vaikeutti soinen maasto kukkulan ympärillä vaikeutti hyökkäämistä.<ref name=tkh />
 
Aamulla 14. lokakuuta Vilhelm joukkoineen marssi kohti englantilaisten asemia. Englantilaisten puolustusrintama oli noin kilometrin mittainen ja sivustojen suojana olivat jyrkät rinteet. Haraldin raskaimmin aseistetut joukot olivat eturintamassa, heidän takanaan oli [[nostoväki]]. Puoli kymmenen maissa Vilhelmin torvensoittajat puhalsivat hyökkäysmerkin. Nuolia satoi englantilaisten niskaan ja normannien raskas jalkaväki ja ratsuväki lähtivät liikkeelle.
 
===Huhuja ja oveluutta===
Rivi 57:
 
== Taistelun jälkeen ==
Kesti joitakin vuosia, ennen kuin koko Englanti oli normannien vallassa. Tarinan mukaan Vilhelm pystytti telttansa kivaimmankiivaimman taistelun paikkaan ja söi tukevan aterian välittämättä ympärillä olevista ruumiista. Hän antoi sotilaidensa levätä muutaman päivän. Kun hän taas ryhtyi etenemään, hän ei yrittänyt hyökätä suoraan [[Lontoo]]seen, koska pelkäsi kaupungin vahvaa puolustusta. Tästä syystä hän valitsi kiertotien [[Kent (kreivikunta)|Kentin]]in, [[Hampshire|Pohjois-HampshireHampshiren]]n ja [[Berkshire]]n kautta [[Thames]]in yli [[Wallingford]]issa. Englantilaiset murskattiin. Vilhelm kruunattiin [[25. joulukuuta]] [[1066]] Lontoon [[Westminster Abbey]]ssä. Hän rakennutti taistelupaikalle kappelin. Sen alttari pystytettiin kuulemma siihen, mihin Harald kuoli.
 
Tämän jälkeen useimmat englantilaiset antautuivat vastarinnatta, mutta normanneja vastaan taisteltiin silti [[Northumbria]]ssa, [[Wales]]in rajoilla ja Kentissä vuoteen 1068 asti, jolloin myös [[Exeter]] ja [[York]] kukistuivat. Levottomuudet olivat erityisen kiivaita pohjoisessa, jossa tanskalaiset lähettivät joukkoja englantilaisten tueksi. Vilhelm ratkaisi ongelman hävittämällä Yorkin ja [[Durham]]in välisen alueen. Vuoteen 1072 mennessä Vilhelm oli joukkoineen vallannut koko Englannin.
 
Valloitus muutti Englantia merkittävästi. Vuonna [[1085]] Vilhelm antoi laatia [[Domesday Book]] -nimisen maakirjan uuden kuningaskuntansa maanomistajista ja heidän omaisuudestaan. Sen avulla hän sai tarkan kuvan siitä, miten paljon miltäkin alueelta oli odotettavissa veroja ja sotilaita. Hänen ongelmanaan oli maanomistajien ja viljelijöiden välinen "kielimuuri" (omistajat puhuivat [[Ranskan kieli|ranskaa]] ja kansa vanhaa anglosaksista kieltä, [[muinaisenglanti]]a). Näiden kielten yhteisvaikutuksesta kehittyi vähitellen nykyinen englannin kieli. Vilhelm uudisti keskushallinnon ja solmi entistä läheisemmät suhteet manner-Eurooppaan. Naisten asema huononi: he menettivät muun muassa oikeuden maanomistamiseen.<ref name=tkh />
 
==LähteetKatso myös==
* [[Bayeux’n seinävaate]]▼
* [[Luettelo taisteluista]]▼
 
==Lähteet==
{{Viitteet}}
* ''"Battlefields of England", kirjoittanut A.H.Burne.''
*''Valitut Palat:"Ratkaisun hetket" 1995''
 
==KatsoAiheesta myösmuualla==
* {{Commonscat-rivi|Battle of Hastings}}
▲* [[Bayeux’n seinävaate]]
▲* [[Luettelo taisteluista]]
 
[[Luokka:1066]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Hastingsin_taistelu”