Ero sivun ”Jättiläisplaneetta” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti lisäsi luokkaan Seulonnan keskeiset artikkelit |
KLS (keskustelu | muokkaukset) |
||
Rivi 38:
{{Pääartikkeli|[[Kasautumisteoria]]}}
Useimmat Aurinkokunnan syntyteoriat lähtevät nykyään liikkeelle siitä, että Aurinkoa ympäröi alussa kaasusta, pölystä ja jäähitusista koostunut [[esiplanetaarinen kiekko]]. Tässä [[alkuaurinkosumu]]ssa oli [[lumiraja (aurinkokunnan synty)|lumiraja]], jonka sisäpuolella ei ollut jäähitusia korkean lämpötilan takia. Yleensä tutkijat ajattelevat jättiläisplaneettojen syntyneen kasautumalla pienemmistä osasista pitkän ajan kuluessa. Alussa oli pölyhituisia, jotka törmäilivät toisiinsa pienellä nopeudella tarttuen kiinni. Ajan kuluessa syntyi kiven kokoisia, [[pikkuplaneetta|pikkuplaneettojen]] kokoisia [[planetesimaali|planetesimaaleja]] jne kappaleita, vaikka osa törmäyksistä saattoikin pilkkoa kappaleita alkkutekijöihinsä. Planetesimaalit kasautuivat keskinäisissä törmäyksissä lopulta planeettojen ytimiksi ns. [[Karkaava kasvu|karkaavassa kasvussa]], jossa isot kappaleet keräsivät pienempiä kappaleita itseensä. Kun planeetan ytimen koko kasvoi kriittisen rajan yli, se alkoi kerätä ympäröivästä [[esiplanetaarinen kiekko|esiplanetaarisesta kiekosta]]kaasua, lähinnä vetyä ja heliumia. Kriittinen raja on 5–15 Maan massaa, mikä saavutettiin ennen karkaavan kasvun loppua. Noin viiden Maan massaisia ytimiä saattoi syntyä 3–8 AU:n etäisyydellä ja 10 Maan massaa 3–7,5 AU:n etäisyydellä.{{lähde}} Alussa kaasun kertyminen oli hidasta, mutta tietyssä vaiheessa kertyminen alkoi ruokkia itseään ja kaasun kertyminen esimerkiksi jättiläisplaneettaan oli äärimmäisen nopeaa. Tämä alkoi noin 30 Maan massassa.<ref>www.lam.oamp.fr/private/exoplanet/POM/Corot/13-Guillot.pdf</ref>
Jupiter ja Saturnus saattoivat syntyä siinä vaiheessa, missä esiplanetaarisessa kiekossa oli vielä runsaasti kaasua, tai sitä virtasi vielä kiekkoon sisään, toisin kuin pienemmät Uranus ja Neptunus.<ref>http://www.cfa.harvard.edu/events/2004/apsconf/index/speaker_presentation/Stevenson.ppt</ref> Tutkijoiden mukaan jättiläisplaneetat syntyivät vasta, kun esiplanetaarisen kiekon kaasu oli jo häviämässä ja sen alkuperäisestä määrästä oli jäljellä vain murto-osa.<ref>Planets Around Low-Mass Stars: Theory, Shigeru Ida (T</ref> Alkujupiterin säde oli kaksi Jupiterin sädettä ja pintalämpötila 700 [[Kelvin|K]]. Teorian mukaan Jupiter loisti kasautuessa jopa 0,01 Auringon voimalla, mutta ainakin 1e-6 Auringon voimalla.<ref>www.astro.northwestern.edu/AspenW05/Talks/Laughlin.pdf </ref> Jupiter avasi eräässä vaiheessa vetovoimallaan kaasusta ja planetesimaaleista koostuvaan esiplanetaariseen kiekkoon aukon, jossa ainakin alussa oli kaksi kaasun syöttövirtausta kohti Jupiteria. Tällöin Jupiterin kasvu hidastui.
| |||