|
=== Oppimisteoriat ===
Edwin H. Sutherlandin kehittelemää rikollisuuden sosiologista selitystä kutsutaan differentiaalisen assosiaation teoriaksi <ref> name=":0">{{Lehtiviite | Tekijä = Kivivuori, Janne | Otsikko = Nuorisorikollisuuden sosiologiset selitykset |Sivut Sivut= 161-186 | Julkaisu = Nuorisorikollisuus. Määrä, syyt ja kontrolli. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen julkaisuja | Numero = 221 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Honkatukia & Kivivuori (toim.) |Vuosi Vuosi= 2006 |Sivu Sivu= 168| www = http://www.optula.om.fi/37148material/attachments/optula/julkaisut/tutkimuksia-sarja/xpVxU3vvT/221_Honkatukia_Kivivuori_2006.htm pdf}}</ref>. Sen mukaan rikoskäyttäytyminen opitaan, ja oppimisprosessiin kuuluu rikosten tekemiseen vaadittavien tekniikoiden oppiminen ja erilaisten asenteiden ja perustelumallien omaksuminen. Jos kaupan kassalla ei ole ketään, rikollisen ajattelumallin omaksunut henkilö näkee sen sopivana tilaisuutena kulkea kassan ohitse maksamatta. Tämä rikoskäyttäytyminen omaksutaan pienissä viiteryhmissä <ref> {{Kirjaviite | Tekijä= Sutherland, Edwin H. & Cressey, Donald R. | Nimeke=Criminology. Tenth Edition| Sivu=80-83 | Julkaisija=Philadelphia: J. B. Lippincott Company. | Vuosi=1978}}</ref>, ja oppimiseen vaikuttaa, kuinka usein ja pitkään kuulee rikoskäyttäytymiseen suotuisasti vaikuttavia puhetapoja, kuka niitä esittää (kuinka suuri auktoriteetti puhujalla on kuulijaan nähden) ja missä järjestyksessä asioita opitaan. Lapsuudessa opitut määritelmät ovat vaikutusvaltaisempia kuin myöhemmin opitut ajatusmallit. <ref> {{Lehtiviite | Tekijäname= Kivivuori, Janne | Otsikko = Nuorisorikollisuuden sosiologiset selitykset | Sivut= 161-186 | Julkaisu = Nuorisorikollisuus. Määrä, syyt ja kontrolli. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen julkaisuja | Numero = 221 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Honkatukia & Kivivuori (toim.) | Vuosi= 2006 | Sivu= 169| www = http"://www.optula.om.fi/37148.htm0" }}</ref>
Yleinen oppimisteoria liittää Sutherlandin teoriaan behavioristisen näkemyksen, jossa palkinnot ja rangaistukset vaikuttavat rikollisen käyttäytymisen oppimiseen. Jos esimerkiksi vertaisryhmässä rikollista tekoa ihaillaan tai siihen suhtaudutaan muulla lailla positiivisesti, tämä toimii palkintona rikoksen tekijälle ja ajaa jatkamaan rikollisella uralla. <ref> {{Lehtiviite | Tekijäname= Kivivuori, Janne | Otsikko = Nuorisorikollisuuden sosiologiset selitykset | Sivut= 161-186 | Julkaisu = Nuorisorikollisuus. Määrä, syyt ja kontrolli. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen julkaisuja | Numero = 221 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Honkatukia & Kivivuori (toim.) | Vuosi= 2006 | Sivu= 170| www = http"://www.optula.om.fi/37148.htm0" }}</ref> Yleisen oppimisteorian neljä <ref> {{Lehtiviite | Tekijäname= Kivivuori, Janne | Otsikko = Nuorisorikollisuuden sosiologiset selitykset | Sivut= 161-186 | Julkaisu = Nuorisorikollisuus. Määrä, syyt ja kontrolli. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen julkaisuja | Numero = 221 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Honkatukia & Kivivuori (toim.) | Vuosi= 2006 | Sivu= 170-171| www = http"://www.optula.om.fi/37148.htm0" }}</ref> keskeistä käsitettä ovat: <br />
1. ''differentiaalinen assosiaatio.'' Altistuminen läheispiirille, kuten perheelle tai ystäville, joilta opitaan normatiiviset käyttäytymis- ja ajattelumallit matkimisen, määritelmien ja palkintojen ja rangaistusten kautta. <br />
2. ''määritelmät.'' Oman käyttäytymisen tulkinta ja sen erilaiset selitykset. Tämän osa-alue on neutralisaatioteoria, jossa rikollinen vähättelee ja puolustelee tekoaan esimerkiksi kieltämällä oman vastuunsa tai vähättelemällä aiheuttamaansa vahinkoa. <br />
3. ''palkinnot ja rangaistukset.'' Teosta aiheutuneet seuraukset, jotka voivat fyysisiä kuten rahallisesti arvokkaan omaisuuden saaminen tai poliisien kanssa tekemisiin joutuminen, aineettomia kuten ihailua tai paheksuntaa. Tässä yhteydessä käytetään termejä positiivinen ja negatiivinen vahvistaminen. Positiivista vahvistamista on, että teon tavoitteena on saada itselleen hyötyä, kun taas negatiivinen vahvistaminen tarkoittaa tilannetta, jossa (rikollinen) teko tekemällä vältetään epämieluisan asian toteutuminen. <br />
4. ''matkiminen'' eli toisten käyttäytymisen imitointi. Matkimisen yhteydessä tutkijat nostavat huolekseen median <ref> {{Lehtiviite | Tekijäname= Kivivuori, Janne | Otsikko = Nuorisorikollisuuden sosiologiset selitykset | Sivut= 161-186 | Julkaisu = Nuorisorikollisuus. Määrä, syyt ja kontrolli. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen julkaisuja | Numero = 221 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Honkatukia & Kivivuori (toim.) | Vuosi= 2006 | Sivu= 171| www = http"://www.optula.om.fi/37148.htm0" }}</ref>, kuten rikollisista tehdyt elokuvat ja rikosuutisoinnin saaman suuren huomion.
=== Uudet suuntaukset ===
|
