Versio 3. helmikuuta 2015 kello 15.22 muokkaa ZacheBot (keskustelu \| muokkaukset) botit, seulojat 137 932 muokkausta p Botti lisäsi luokkaan Seulonnan_keskeiset_artikkelit ← Vanhempi muutos		Versio 30. huhtikuuta 2015 kello 12.29 muokkaa kumoa Osbournehutch (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 3 282 muokkausta p kh Uudempi muutos →
Rivi 19: [[Aistit\|Ihmisaistit]] ovat yleensä [[logaritmi]]sia, niin kuuleminenkin. Se tarkoittaa, että [[äänenpaine]]en kymmenkertaistuminen tuntuu aina yhtä suurelta muutokselta: kasvu sadasta tuhanteen tuntuu yhtä suurelta kuin kasvu kymmenestä sataan. Ihmiskorvalle logaritminen desibeliasteikko siis sopii paremmin kuin pascal-asteikko. Koska äänen teho on verrannollinen äänenpaineen [[neliö (algebra)\|neliöön]], äänenpaineen kasvaminen kymmenkertaiseksi vastaa äänen tehon satakertaistumista eli kahdenkymmenen desibelin (2 belin) nousua. Äänenpaineen satakertaistuminen vastaa äänenvoimakkuuden 40 dB kasvua ja äänenpaineen tuhatkertaistuminen 60 dB kasvua jne. Äänenvoimakkuuden desibelilukema ilmaisee mitatun äänen tehon suhteessa valittuun vertailuarvoon, joka usein on 20 [[pascal (yksikkö)\|μPa]] äänenpainetta vastaava teho. Tätä pidetään yleisenä inhimillisenä kuulokynnyksenä. 20 mikropascalin [[paine]] tarkoittaa 2 · 10<sup>–5−5</sup> [[newton]]in voimaa neliömetrillä, mikä on suunnilleen sama kuin kahden [[kilogramma\|kilon]] [[paino]] neliökilometrillä. Ääni on suunnilleen se, mikä lähtee [[Hyttyset\|hyttysestä]], joka lentää kolmen metrin päästä. Kaavaan sijoitettuna tällainen äänenpaineeltaan 20 μPa hyttysen ääni on siis voimakkuudeltaan nolla desibeliä. '''[[Melu]]mittauksissa''' käytetään yleensä eri taajuuksia eri tavoin painottavia suodatuksia. Tällä painotuksella pyritään kuvaamaan tarkemmin äänen vaikutusta ihmiseen. Yleisin on ns. A-suodatin, jolloin melutason [[Desibelimittari\|mittaukseen]] käytetään merkintää dB (A). Toinen yleinen taajuuspainotus on C-suodatin. On esitetty, että pieni- eli matalataajuisen melun mittaukseen pitäisi käyttää C-taajuuspainotusta eikä A-painotusta. On oletettu, että C-painotettu taso antaisi paremmin äänekkyyttä ja haittoja luokittelevan lukeman kuin A-painotettu taso.<ref>Kari Pesonen: ''Ympäristömelun haittojen arvioinnin perusteita.'' (Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2005:14.) Sivu 125. [http://www.stm.fi/Resource.phx/publishing/store/2005/11/pr1131096014245/passthru.pdf PDF]</ref> Rivi 25: Melutasossa jokainen kymmenen desibelin (1 belin) nousu tarkoittaa äänen energian kymmenkertaistumista. Äänen [[intensiteetti]]mittauksissa desibelin vertailuarvona voi olla myös 1 pW.{{Lähde\|Äänen intensiteetin yksikkö on W/m²!?\|31. elokuuta 2008}} Tällöinkin jokainen kymmenen desibelin (= 1 beli) nousu tarkoittaa äänen tehon kymmenkertaistumista. ==Elektroniikassa== Rivi 31: Elektroniikassa desibeliä käytetään yleisesti paitsi [[teho]]n myös [[jännite\|jännitteen]] ja [[sähkövirta\|virran]] suhteiden ilmoittamiseen. Jännitteitä (tai vastaavasti virtoja) verrattaessa on huomattava, että teho on verrannollinen jännitteen [[neliö (algebra)\|neliö]]ön ja jännitesuhdetta vastaavan tehosuhteen logaritmi saadaan kertomalla jännitesuhteen logaritmi kahdella. Jännitteen (tai virran) kymmenkertaistuminen vastaa siten tehon satakertaistumista eli 20 dB vahvistusta. Radiotekniikassa '''dBm''' tarkoittaa desibelimäärää suhteessa [[watti\|milliwattiin]]<ref>[http://www.cisco.com/c/en/us/support/docs/wireless-mobility/wireless-lan-wlan/23231-powervalues-23231.html RF Power Values; CISCO]</ref>. Tätä yksikköä käytetään erityisesti ammattielektroniikassa, kuten radiopuhelimissa. Vastaanottimen herkkyys saattaa olla esim. -−105 dBm. Yhden milliwatin teho on 0 dBm. +30 dBm teho vastaa siis ~~1000~~1 000 mW eli yhden watin tehoa. Vastaavasti '''dBW''' tarkoittaa desibelimäärää suhteessa wattiin. '''dBf''' tarkoittaa ~~'desibeliä~~’desibeliä femtowattiin ~~verrattuna'~~verrattuna’. Vertailukohteena on siis 10<sup>~~−15~~−15</sup>  W teho. Ero dBm-yksikköön on -−120 desibeliä. 1 fW eli 0 dBf on siis -−120 dBm ja vastaavasti 1  mW eli 0 dBm on +120 dBf. Yksikköä käytetään ilmaisemaan vastaanottimen herkkyyttä viihde-elektroniikan laitteissa, esim. stereovirittimissä. Syynä lienee se, että näin saadaan mainoksiin suuria positiivisia lukuja, jotka näyttävät asiantuntemattoman asiakkaan silmissä paremmalta kuin negatiiviset dBm-luvut. Tyypillinen virittimen herkkyys saattaa olla esim. +50 dBf, kun se dBm-lukemana olisi -−70 dBm. '''dBμV''' tarkoittaa desibelimäärää suhteessa [[voltti\|mikrovolttiin]]. Tätä käytetään esimerkiksi yhteisantenniverkoissa ilmaisemaan antenniliittimeltä saatavaa jännitettä.

Ero sivun ”Desibeli” versioiden välillä