Ero sivun ”Klassinen ehdollistuminen” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti lisäsi luokkaan Seulonnan_keskeiset_artikkelit
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 3:
Venäläinen fysiologi [[Ivan Pavlov]] löysi klassisen ehdollistumisen tutkiessaan koirien ruoansulatusta ([[Pavlovin teoria]]). Tutkimuksessaan hän soitti kelloa koirille ennen ruoan antamista, jolloin muutaman kerran jälkeen koirien sylkirauhaset aktivoituivat jo kellon äänen vaikutuksesta.<br>
 
AinaKlassisessa nämäehdollistumisessa ärsykkeenkahden eiväteri kuitenkaan kuulu loogisestiärsykresretsreisesti yhteen, ja seurauksena on virheellistä tai haitallista oppimista. Esimerkkinä traumaattiset kokemukset, joissa mikä tahansa tilanteessa esiintynyt ärsyke voi jatkossa aikaansaada pelon tunteen.<br>
Klassisessa ehdollistumisessa kahden eri ärsykkeen välille syntyy mielleyhtymä; kun ensimmäinen ärsyke esiintyy, osataan jo odottaa seuraavaa ärsykettä. Ensimmäisestä ärsykkeestä tulee toisen signaali. Klassista ehdollistumista onkin kutsuttu myös ”signaalioppimiseksi”.<br>
Aina nämä ärsykkeen eivät kuitenkaan kuulu loogisesti yhteen, ja seurauksena on virheellistä tai haitallista oppimista. Esimerkkinä traumaattiset kokemukset, joissa mikä tahansa tilanteessa esiintynyt ärsyke voi jatkossa aikaansaada pelon tunteen.<br>
 
Klassista ehdollistumista tapahtuu jatkuvasti. Se on hyvin pitkälti tiedostamatonta, sekä tahdosta että seurauksista riippumatonta oppimista. Harva tiedostaa ehdollistuvansa, eikä tämänkaltaista oppimista voi kytkeä pois päältä niin halutessaan. Ehdollistumisen tapahtuminen on siis hyvin pitkälti ympäristön varassa.