Ero sivun ”Kaksisiipiset” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti lisäsi luokkaan Seulonnan keskeiset artikkelit |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 19:
}}
'''Kaksisiipiset''' (''Diptera'') on [[Hyönteiset|hyönteislahko]], johon kuuluvat [[kärpäset]] (''Brachycera'') ja [[sääsket]] (''Nematocera''). Sääskiä ovat esimerkiksi [[hyttyset]], [[mäkärät]] ja [[vaaksiaiset]]. Kaikkiaan nykyisin tunnetaan noin 155 000 eri lajia.<ref name="PEN">{{Kirjaviite | Tekijä = Penney D. & Jepson J. E.| Nimeke = Fossil Insects: An introduction to palaeoentomology| Vuosi = 2014| Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Siri Scientific Press| Tunniste = ISBN 978-0957453067}} s. 142–144</ref>
Kaksisiipiset ovat [[fossiili]]aineistossa erittäin yleisiä sekä kivettyminä että [[meripihka]]ssa. Varhaisimmat kaksisiipisfossiilit ovat [[triaskausi|triaskaudelta]] Australiasta Pohjois-Amerikan kautta Eurooppaan ja Keski-Aasiaan ulottuvalta vyöhykkeeltä ja [[jurakausi|jurakaudella]] ryhmästä tuli hyvin runsaslajinen. Toistaiseksi fossiilisia kaksisiipisiä tunnetaan noin 3100 lajia ja yksinomaan balttisista meripihkoista tavattavien lajien määrä saattaa olla tuhannen luokkaa.<ref name="PEN"/>
== Piirteitä ==
Kaksisiipisiä tunnetaan yli 125 000 lajia, ja niiden todellinen lajimäärä voi olla yli 1,6 miljoonaa.<ref>Brian V. Brown (2005) [http://www.phorid.net/publications/publications_files/crisisneotrdipt.pdf Malaise Trap Catches and the Crisis in Neotropical Dipterology] ''American Entomologist''</ref>▼
Lahkon keskeisenä tuntomerkkinä kaksisiipisten takimmainen siipipari on muuttunut pieniksi [[nuppineula]]a muistuttaviksi tasapainoelimiksi, joita kutsutaan [[väristin|väristimiksi]]. Tämän vuoksi varsinaisia siipiä on vain yksi pari. Joillakin lajeilla siivet puuttuvat kokonaan. Suuosat ovat imevät ja saattavat olla erikoistuneet pistäviksi tai sulattaviksi. Kärpäsillä tuntosarvissa on korkeintaan kolme jaoketta ja ruumis on usein tanakka. Sääskillä tuntosarvien jaokkeita on selvästi enemmän, ruumis usein hoikka ja raajat pitkät.<ref name="PEN"/>
Arviolta vain noin puolet maailman nykyisin elävistä kaksisiipisistä on kuvattu tieteelle.<ref name="PEN"/>
▲<!-- Kaksisiipisiä tunnetaan yli 125 000 lajia, ja niiden todellinen lajimäärä voi olla yli 1,6 miljoonaa.<ref>Brian V. Brown (2005) [http://www.phorid.net/publications/publications_files/crisisneotrdipt.pdf Malaise Trap Catches and the Crisis in Neotropical Dipterology] ''American Entomologist''</ref> -->
== Lähteet ==
{{viitteet}}
| |||