Ero sivun ”Tutkimus” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti lisäsi luokkaan Seulonnan keskeiset artikkelit |
yhdistetty pari kappaletta sivulta Perus- ja soveltava tutkimus |
||
Rivi 6:
== Yleistä ==
Perinteisesti tutkimus jaetaan perustutkimukseen sekä soveltavaan tutkimukseen; yhdistelmätutkimuksessa pyritään yhdistelemään kummankin tavoitteita. Perustutkimuksessa joko ollaan tekemisissä itse tutkimuksen kohteen kanssa ja kerätään siitä tietoa tai pyritään järjestelemään kohteesta aikaisemmin kerättyä tietoa tietokokoelmiksi tai teorioiksi. Tavoitteena on uuden tiedon luominen. Soveltavassa tutkimuksessa sen sijaan tilanne on päinvastainen. Tavoitteena on hyödyntää mahdollisimman pitkälle jo olemassa olevaa tietoa esimerkiksi halutun tyyppisen tuotteen toteuttamiseksi. Käsitettä käytetään yleisesti [[tiede|tieteessä]], mutta myös erilaisissa [[yhteiskunta|yhteiskunnallisissa]] yhteyksissä. Puhutaankin tieteellisistä ja yksityisistä tutkimuksista, joista viimeksi mainittu ei täytä tieteen julkaisukriteereitä. Yksityinen tutkimus ei silti välttämättä ole [[näennäistiede|näennäis-]] tai epätieteellistä. Epätieteellinen tutkimus ei noudata [[proseduuri|proseduureissaan]] [[tieteellinen menetelmä|tieteellistä menetelmää]].
Tutkimukseen liittyy usein [[koe]]järjestely tai muu käytännöllinen toimenpide (esimerkiksi [[haastattelu]]), jonka avulla pyritään saamaan tietoa tutkittavasta aiheesta. Tutkimukset jaetaan ympäristön mukaan [[laboratorio]]- ja [[kenttätutkimus|kenttätutkimuksiin]]. Lisäksi yleisten menetelmien yhteydessä käytetään usein jakoa havainnoivaan ja kokeelliseen tutkimukseen. Tiedollisten tavoitteiden perusteella voidaan käyttää jakoa [[laadullinen tutkimus|kvalitatiiviseen]] ja [[kvantitatiivinen tutkimus|kvantitatiiviseen tutkimukseen]]. Tosin pitää kuitenkin muistaa, että nämä jaottelut eivät sovellu sellaisiin tutkimuksiin, jotka sisältävät useantyyppisiä ympäristöjä, menetelmiä ja tavoitteita. Saaduista tuloksista tehdään yleensä (kirjallinen) yhteenveto sekä pohdinta, jonka avulla voidaan arvioida tutkimuksen tuloksia ja onnistumista sekä ehdottaa mahdollisia jatkotoimenpiteitä.
Rivi 21:
Perinteisesti perustutkimus on nähty soveltavaa tutkimusta edeltävänä toimintana, joka puolestaan johtaa käytännön sovellutuksiin. Viime aikoina jaottelussa on otettu kuitenkin entistä enemmän huomioon yhdistelmätutkimukset, joissa nämä osatavoitteet sekoittuvat ainakin jossain tutkimuksen vaiheessa.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Gordon, Tuula & Tohka, Laura|Otsikko=Naistutkimuksen yhdistelmätutkintokokeilu käynnistyy Tampereen yliopistossa| Julkaisu = Naistutkimustiedote| Ajankohta = 2001|Vuosikerta = 21| Numero = 1| Sivut = 17-18|Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Tasa-arvoasiain neuvottelukunta| Selite = Marginalisoidut seksuaalikulttuurit -projekti| Tunniste = |Kieli = {{fi}}| Lopetusmerkki = }}</ref> Näin on erityisesti sellaisilla [[tutkimusalue]]illa kuten [[bioteknologia]] ja [[elektroniikka]], joissa perustutkimus voi edetä rinta rinnan soveltavan tutkimuksen ja kehitystyön kanssa, sekä tavallisesti silloin kun julkinen ja yksityinen sektori tekevät yhteistyötä suuremman tavoitteen saavuttamiseksi. Tällaista yhdistelmätutkimusta, johon millään yksittäisellä toimijalla ei olisi riittävästi resursseja tai intressejä, on alettu kutsua [[pioneeritutkimus|pioneeritutkimukseksi]].
Usein tutkimus halutaan luokitella perus- tai soveltavaan tutkimukseen sen rahoituslähteen perusteella. Valtion rahoittaman yliopistollisen tutkimuksen katsotaan tällä perusteella kuuluvan perustutkimuksen piiriin. Yrityksien harrastaman tutkimuksen, jonka rahoitus tulee markkinoilta kehitettyjen tuotteiden myynnin kautta, sen sijaan halutaan katsoa kuuluvan soveltavan tutkimuksen piiriin. Aikaisemmin tämä vastasikin pitkälle edellä esitettyä jakoa. Nykyisin tilanne on kuitenkin toinen. Valtio rahoittaa huomattavassa määrin soveltavaa tutkimusta. Toisaalta yritykset voivat tilata yliopistoilta perustutkimusta. Suuret yritykset voivat harjoittaa perustutkimusta myös omissa laboratorioissaan ja tutkimuskeskuksissaan. Oleellista on se, että niillä on riittävä rahoitusmarginaali käytettävissään. Yrityksien harjoittaman perustutkimuksen motiivina on luonnollisesti se, että näin tuotettu uusi tietämys antaa niille kilpailuetua.{{lähde}}
== Tutkimusten luokittelua ==
| |||