Ero sivun ”Liikkuva linna (elokuva)” versioiden välillä

==Juoni==

{{juonipaljastus}}

 

 

Sophien kotimaa on tällä välin joutunut sodan partaalle (tilanne muistuttaa [[toinen maailmansota|toista maailmansotaa]]) naapurivaltionsa kanssa, koska kyseisen valtion kruununprinssi Justin on kadonnut selittämättömästi. Sota alkaa hiipiä vähitellen myös Sophien lähipiiriin. Hauru saa kuninkaalta kutsun, jossa tämä määrää Haurun omaksumat monet henkilöllisyydet osallistumaan sotaan. Hauru kuitenkin pelkää hovin velhoa ja entistä ohjaajaansa, Madame Sulimania, ja saa ajatuksen lähettää Sophien Sulimanin puheille suojuksenaan taikasormus sekä naamioitunut Hauru. Sophien on määrä esittää Haurun äitiä ja ilmoittaa Sulimanille, millainen pelkuri Hauru on ja että tästä ”ei olisi mitään hyötyä”. Palatsissa Sophie kohtaa Sulimanin astmaattisen koiran, Heenin, ja luulee tätä valeasuiseksi Hauruksi. Sophie tapaa myös Turhamaisuuden noidan, joka karkotettiin hovista monta vuotta sitten ja joka on nyt tullut hakemaan itselleen jälleen hovin tukea. Tuen sijaan Suliman antaa noidalle rangaistuksen imemällä kaikki tämän voimat ja muuttaen tämän näin harmittomaksi vanhaksi naiseksi, joka ei muista juuri mitään omasta menneisyydestään. Siitä huolimatta noita käyttäytyy edelleen erittäin pakkomielteisesti Haurua kohtaan. Suliman kertoo Sophielle, että Hauru kokee samanlaisen kohtalon, jollei tämä tee osaansa sodassa. Sophie esittää kiihkeän vastalauseensa, jolloin Turhamaisuuden noidan loitsu heikkenee hetkellisesti tytön sanoissa olevan rakkauden vuoksi. Suliman käsittää Sophien tunteet Haurua kohtaan ja saa pienimuotoisen voiton löydettyään viimein jonkun, josta Hauru itsekin välittää. Hauru saapuu pelastamaan Sophieta naamioituneena kuninkaaksi. Hänen valeasunsa kuitenkin paljastuu, kun oikea kuningas saapuu paikalle mukanaan entinen Turhamaisuuden noita ja Heen. Haurun antama taikasormus ohjaa Sophien Calciferin luo, mutta Suliman ryhtyy jäljittämään Sophieta löytääkseen Haurun.