Ero sivun ”Glukonihappo” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p kh |
|||
Rivi 9:
| sulamispiste = 131 °C<ref name ="alen">{{Kirjaviite | Tekijä=Alén, Raimo | Nimeke=Kokoelma orgaanisia yhdisteitä: Ominaisuudet ja käyttökohteet | Sivu=461 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Consalen Consulting | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 78-952-92-5627-3}}</ref>
| kiehumispiste =
| liukoisuus =
| smiles = C(C(C(C(C(C(=O)O)O)O)O)O)O<ref name="ncbi">{{Verkkoviite|Julkaisija=NCBI |Vuosi= |Nimeke=Gluconic acid – Substance summary | Julkaisu =PubChem |Osoite =https://pubchem.ncbi.nlm.nih.gov/summary/summary.cgi?cid=10690 |Luettu=18.10.2014}}</ref>
}}
Rivi 15:
== Ominaisuudet ==
Glukonihappoa esiintyy luonnossa monissa eliöissä ja erityisen runsaasti sitä on muun muassa [[viini]]ssä ja [[hunaja]]ssa. Huoneenlämpötilassa yhdiste on väritöntä, kiteistä kiinteää ainetta. Yhdiste liukenee helposti veteen ja orgaanisiin liuottimiin ja on keskivahva [[happo]]. Sen [[happovakio]]n arvo on 1,99 · 10<sup>
== Valmistus ja käyttö ==
Glukonihappoa voidaan valmistaa joko kemiallisesti tai bioteknillisesti. Ensimmäisen kerran happoa valmistetiin vuonna 1887 hapettamalla glukoosia [[kloori]]n avulla. Kemiallisesti [[glukoosi]] voidaan hapettaa glukonihapoksi [[vetyperoksidi]]n, ilman [[happi|hapen]] tai [[otsoni]]n avulla platinaryhmän metallien katalysoimana. Hapetus voidaan suorittaa myös [[elektrolyysi|elektrolyyttisesti]]. Teollisessa mittakaavassa sitä valmistetaan kuitenkin lähinnä bioteknillisesti hyödyntämällä ''[[Aspergillus niger]]''-homeen [[glukoosioksidaasi]]entsyymiä, joka hapettaa glukoosin glukono-δ-laktoniksi ja [[hydrolyysi]] laktonaasientsyymin katalysoimana johtaa glukonihappoon.<ref name="alen" /><ref name="ullmann" /><ref name="biotech">{{Kirjaviite | Tekijä =Colin Ratledge, Bjørn Kristiansen | Nimeke =Basic biotechnology | Vuosi =2006 | Sivu =
Koska glukonihappo muodostaa vesiliukoisia komplekseja monien metalli-ionien kanssa ja se ei ole korroodoivaa sitä käytetään teollisuudessa metallipintojen puhdistamiseen liasta ja [[ruoste]]esta. Sen etuna on myös, että se on myrkytöntä ja biohajoavaa. Yhdistettä ja sen suoloja käytetään myös lääketieteessä. Glukonihappoa voidaan käyttää elintarvikkeissa happamuudensäätö- ja stabilointiaineena. Sen [[E-koodi]] on E 574.<ref name="ullmann" /><ref name="biotech" /><ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.evira.fi/portal/fi/tietoa+evirasta/julkaisut/?a=view&productId=134 | Nimeke =Lisäaineopas | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Evira | Viitattu =18.10.2014 | Kieli = }}</ref>
|