Ero sivun ”Toinen Bulgarian valtakunta” versioiden välillä

'''Toinen Bulgarian valtakunta''' oli [[bulgaria]]lainen [[keskiaika]]inen valtio, joka oli olemassa vuosina 1185–1396. Se oli [[ensimmäinen Bulgarian valtakunta|ensimmäisen Bulgarian valtakunnan]] seuraaja. Ensimmäisen valtakunnan oli miehittänyt [[Bysantin valtakunta]], josta toinen valtakunta itsenäistyi. Toinen valtakunta päättyi [[Ottomaanien valtakunta|Ottomaanienottomaanien]] miehitettyä maan vuoteen 1396 mennessä.

Toinen Bulgarian valtakunta sai alkunsa Bysantin ongelmista. [[Normannit]] hyökkäsivät Bysantin alueille Kreikassa ja Sisiliassa. Tämän ja muiden uhkien takia verotusta ja armeijaan kutsuttujen määrää kohotettiin, mikä herätti Bulgariassa vastustusta.<ref>Campton 2005, s. 22</ref> Vuonna 1185 kaksi [[tărnovo]]laista maanomistajaa, nimeltä [[Petûr]] ja [[Asen]] vaativat helpotuksia valtakunnan vaatimuksiin, mutta näihin ei suostuttu, minkä lisäksi bysanttilainen virkailija löi toista heistä. Uutinen tästä riitti sytyttämään kyteneen kapinan. Kapinalliset ottivat nopeasti haltuunsa itäisen Bulgarian ja julistivat ensin Petûrin ja sittemmin Asenin tsaariksi Turnovossa.<ref name="Campton 2005, s. 24">Campton 2005, s. 24</ref>

Bulgarian asema vakiintui kuitenkin vasta tsaari [[Kaloyan]]in kaudella, joka hallitsi vuodesta 1197 vuoteen 1207. Suuri osa hänen valtakaudestaan kului sodankäynnissä. Hän ajoi ensin [[madjaarit]] pois Bulgarian luoteisosista ja solmi rauhan Bysantin kanssa vuonna 1202. Vähän tämän jälkeen, vuonna 1204., Balkanin oloja alkoivat epävakauttaa ristiretkeläiset, jotka valloittivat [[Konstantinopoli]]n ja julistivat Bulgarian vasallikseen. Bulgarian ja ristiretkeläisten välille syntyi sota, jonka aikana Kaloyan valtasi suurimman osan [[Makedonia]]a vuoteen 1207 mennessä. Hänet kuitenkin murhattiin kesken [[Thessaloniki]]n piirityksen. Valtakaudellaan Kaloyan onnistui paitsi sotilaallisesti, myös diplomaattisesti. Vuonna 1204 hän oli sopinut sopimuksen paavin kanssa, jolla maa varmisti läntiset rajansa. Tätä vastaan Bulgaria tunnusti virallisesti paavin ylivallan kirkkoasioissa, vaikka käytännössä tällä ei juuri ollut merkitystä ja maa säilyi [[ortodoksisuus|ortodoksisen]] kirkon piirissä.<ref name="Campton 2005, s. 24" />

Asen II:n valtakauden jälkeen Bulgarian tilanne huononi. Kreikkalaiset saivat vallattua Konstantinopolin takaisin vuonna 1261, mutta samana vuonna madjaarit olivat jälleen valloittaneet [[Vidin]]in. Lisäksi maassa oli alkanut vaikuttaa [[Hesykasmi|hesykasmi]], jonka jäsenet omistivat elämänsä rukoilulle ja eivät ottaneet osaa valtion menoihin. Seuraavalla vuosisadalla tilanne huononi edelleen, kun Bulgarian kilpailijoiksi ilmaantuivat ottomaanit ja [[serbit]].<ref name="Campton 2005, s. 25" /> Toivoa tilanteen helpottumisesta toi kuitenkin tsaari [[Mihail Shishman]] (1323–30), joka torjui serbien muodostaman uhan kuolemaansa saakka taistelussa lähellä [[Kiustendil]]iä. Viimeinen tehokkaaseen hallintaan kyennyt tsaari [[Ivan Alexander]] (1331–71) valtasi joitakin ajemminaiemmin menetettyjä alueita ja paransi taloudellisia oloja. Talouden parantuminen johtui kuitenkin osaltaan ottomaaneista, kun näiden vallattua alueita Aegeanmereltä[[Egeanmeri|Egeanmereltä]] kauppareitit muuttuivat.<ref name="Campton 2005, s. 26">Campton 2005, s. 26</ref> Sodankäynnin takia jouduttiin toisaalta nostamaan verotusta.<ref name="Campton 2005, s. 27">Campton 2005, s. 27</ref>