Ero sivun ”Heidi Hautala” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti lisäsi luokkaan Seulonnan keskeiset artikkelit |
viitteiden päivitystä, yliviitteistystä pois |
||
Rivi 2:
| nimi = Heidi Hautala
| kuva = [[Tiedosto:Heidi Hautala IF MOW 04-2011.jpg|250px]]
| arvo = [[Suomen kehitysministeri|Suomen kehitysministeri]]<ref name=kehitysministeri>{{Verkkoviite | Osoite = http://valtioneuvosto.fi/tietoa
| virassa = [[Kataisen hallitus]]<br>22.6.2011–17.10.2013
| edeltäjä = [[Paavo Väyrynen]]<ref group="Huom">Väyrynen toimi [[Kiviniemen hallitus|Kiviniemen hallituksessa]] ulkomaankauppa- ja kehitysministerinä. Kataisen hallituksessa ulkomaankauppa-asiat siirtyivät Eurooppa- ja ulkomaankauppaministerille.</ref>
Rivi 39:
Hautala syntyi Oulussa viisilapsisen perheen nuorimmaiseksi.<ref name=esittely>{{Verkkoviite | Osoite = http://archive.today/ijY1 | Nimeke = Vihreiden voimahahmo avoimuuden asialla | Julkaisija = Yle | Selite = Internet Archive | Tekijä=Kokko, Ulla-Marja | Ajankohta = 2006 | Viitattu = 25.4.2014}}</ref> Hänen isänsä oli yleisesikuntaeversti ja pankinjohtaja Yrjö Hautala,<ref name=esittely/><ref name=matrikkeli>{{Edustajamatrikkeli|nro=352|Viitattu=14.3.2013}}</ref> joka toimi [[jatkosota|jatkosodan]] aikana 4. maaliskuuta 1944 alkaen [[Suomen IV armeijakunta (jatkosota)|IV AK:n]] esikuntapäällikkönä.<ref>{{Kirjaviite|Nimeke = Suomen sota 1941-1945| Julkaisija = Kivi| Vuosi =1957| Tekijä = Sotahistoriallinen tutkimuslaitos|| Luku = Karjalan kannaksen tilanne vuoden 1944 alkupuolella | Sivut = 19-20| Selite = 7. osa | Julkaisupaikka = Kuopio| Isbn =|Viitattu = 29.3.2013}}</ref> Perheen isän jäätyä eläkkeelle Hautalat muuttivat vuonna [[1968]] [[Helsinki|Helsingin]] [[Lauttasaari|Lauttasaareen]].<ref name=esittely/>
Nuorena Hautala oli epäpoliittinen ja kiinnostunut itämaisesta ajattelusta.<ref name=esittely/> Helsingissä hän tutustui [[kasvissyönti]]in ja liittyi [[Ananda Marga]] -joogayhteisöön.<ref name=bio>{{
Hautala eli avoliitossa kuvataiteilija [[J.O. Mallander]]in kanssa vuosina 1980–1985 ja heillä on vuonna 1981 syntynyt poika.<ref name=bio/> Vuosina 1992–2009 Hautala oli parisuhteessa [[saksa]]laisen tutkijan [[Carlo Jordan]]in kanssa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.iltalehti.fi/viihde/2009100110343653_vi.shtml | Nimeke = Heidi Hautala erostaan Sara-lehdessä: Sydäntäni raastaa | Julkaisu = Iltalehti | Ajankohta = 1.10.2009 | Viitattu = 12.4.2014 }}</ref> Hautalan nykyinen miesystävä on [[Venäjä|venäläinen]] elokuvaohjaaja [[Andrei Nekrasov]].<ref name="Hautalan piina">{{Lehtiviite | www=http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013031616788501_uu.shtml | Otsikko=Täältä alkoi Hautalan piina | |Tekijä=Timo Hakkarainen |Julkaisu = Iltalehti |Sivut=2-3 | Ajankohta = 16.3.2013 | Viitattu = 16.3.2013}}</ref>
Rivi 52:
Kansanedustajana Hautala on toiminut kolmella vaalikaudella vuosina 1991–1995 ja 2003–2009. Ensimmäisen kerran hänet valittiin [[eduskunta]]an [[Eduskuntavaalit 1991|vuoden 1991 vaaleissa]]. Vuodet 1995–2003 Hautala istui [[Euroopan parlamentti|Euroopan parlamentissa]], mutta [[Eduskuntavaalit 2003|vuoden 2003]] ja [[Eduskuntavaalit 2007|2007 eduskuntavaaleissa]] hänet valittiin jälleen kansanedustajaksi.
Eduskunnassa Hautala on ollut jäsen [[suuri valiokunta|suuressa valiokunnassa]] (2003–2007), [[ympäristövaliokunta|ympäristövaliokunnassa]] (1991–1995, 2004–2006 varapuheenjohtajana), [[työelämä- ja tasa-arvovaliokunta|työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa]] (1993–1995, 2003–2004), [[perustuslakivaliokunta|perustuslakivaliokunnassa]] (2006–2007) ja [[lakivaliokunta|lakivaliokunnassa]] (2007–2009 puheenjohtajana). Hän toimi muun muassa [[Neste Oil]]in [[hallintoneuvosto]]n jäsenenä vuosina 2005–2007 ja puheenjohtajana 2008–2011.<ref name=
Hautala oli vihreiden ehdokas [[Suomen presidentinvaali 2000|vuoden 2000 presidentinvaalissa]] ja sai ensimmäisellä kierroksella 100 740 ääntä eli 3,3 prosenttia, mikä oli viidenneksi eniten kaikista annetuista äänistä. [[Suomen presidentinvaali 2006|Vuoden 2006 presidentinvaalissa]] hän sai 105 085 ääntä eli 3,5 prosenttia ja neljänneksi eniten annetuista äänistä. Kumpikin kannatusluku jäi huomattavasti pienemmäksi kuin vihreiden keskimääräinen kannatus muissa vaaleissa. Vuoden 2006 kampanjassaan Hautala peräsi [[ilmaston lämpeneminen|ilmastonmuutoksen]] kaltaisten uusien kansainvälisten uhkien torjuntaa ja korosti niiden tärkeyttä suhteessa perinteisiin sotilaallisiin uhkiin ja [[terrorismi]]in. Muita teemoja olivat kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien parantaminen, [[Suomen tasavallan presidentti|presidentin]] valtaoikeuksien supistaminen sekä globalisaation poliittinen säätely.
Rivi 78:
== Poliittisia näkemyksiä ==
Ympäristöasioiden lisäksi Hautala on korostanut politiikassaan [[demokratia]]a ja [[ihmisoikeudet|ihmisoikeuksia]].<ref name=hs13>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.hs.fi/kotimaa/Vallanhaluinen+hippi+%C3%A4rsytt%C3%A4%C3%A4/a1381481584458|Nimeke=Vallanhaluinen hippi ärsyttää|Tekijä=Hakala, Pekka|Julkaisija=Helsingin Sanomat|Ajankohta=12.10.2013|Viitattu=12.10.2013}}</ref> Hän on ottanut kantaa erityisesti suurvaltojen ihmisoikeusloukkauksiin ja kansanvallan kehitykseen. Kritiikki on kohdistnut paitsi [[Venäjä]]n ihmisoikeusloukkauksiin ja laajentumispyrkimyksiin, myös [[Yhdysvallat|Yhdysvaltojen]] kansainvälistä politiikkaa ja [[Kiina]]n ihmisoikeustilannetta kohtaan. Tammikuussa 2006 presidentinvaalien alla Hautala syytti Suomen ulkopolitiikkaa vaikenemisesta pääministeri [[Matti Vanhanen]] kieltäytyessä ottamasta kantaa [[Guantanamo Bayn vankileiri]]en oloihin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.heidihautala.fi
Hautalan erityisenä mielenkiinnonkohtena on ollut Venäjä. Eduskunnan satavuotisjuhlaistunnossa vuonna 2006 Hautala tuomitsi vihreiden ryhmäpuheenvuorossa Venäjän demokratiakehityksen saaman negatiivisen käänteen.<ref name=hs13/><ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://yle.fi/uutiset/nain_vuonna_2006_hautala_kritisoi_venajaa_rajusti_duuman_edustajien_edessa_-_ei_puhemiehen_puhuttelua/6839748|Nimeke=Näin vuonna 2006: Hautala kritisoi Venäjää rajusti duuman edustajien edessä - ei puhemiehen puhuttelua|Julkaisija=Yle Uutiset|Ajankohta=19.9.2013|Viitattu=12.10.2013}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw/trip?${APPL}=utpptk&${BASE}=faktautpPTK&${THWIDS}=0.
Tutkija [[Johan Bäckman]] syytti vuonna 2007 kirjassaan ''[[Saatana saapuu Helsinkiin]]'' Hautalaa Venäjä-vastaisuuden lietsomisesta ja Politkovskajan murhan käyttämisestä vaaliaseena.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.mv.helsinki.fi/home/jproos/backman.htm|Nimeke=Johan Bäckman: Saatana saapuu Helsinkiin. Anna Politkovskajan murha ja Suomi.|Selite=Arvio|Tekijä=Roos, J. P.|Julkaisija=Helsingin yliopiston valtiotieteellinen tiedekunta|Ajankohta=2007|Viitattu=12.10.2013}}</ref> Hautala vastasi jättävänsä kirjan omaan arvoonsa ja pitävänsä sitä osana laajempaa mustamaalauskampanjaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =
Hautalan mielestä presidentin valtaoikeuksia pitäisi edelleen kaventaa. Kuitenkin hän arvostaa presidentti-instituutiota.
| |||