Ero sivun ”Ilmatorjunta” versioiden välillä

[[Kuva:Akash SAM.jpg|thumb|250px|[[Intia]]laisen maasta ilmaan -ilmatorjuntaohjuksen laukaisu.]]

'''Ilmatorjunta''' on aselaji, jonka tehtävänä on suojata kohteita vihollisen ilmahyökkäyksiltä estämällä tai häiritsemällä vihollisten ilma-alusten toimintaa. Laajemmin käsitettynä ilmatorjunta on toimintaa, jolla pyritään ylläpitämään jonkun tietyn alueen [[ilmaherruus|ilmaherruutta]], tai toimintaa jolla pyritään vaikeuttamaan vastustajan ilma-aseen tehokasta käyttöä ja minimoidaminimoimaan ilma-aseen käytön vaikutuksia.

IlmatorjuntatoimintaIlmatorjuntatoiminnan aloittivat Suomen suuriruhtinaskunnan alueella alkoivenäläiset jo 1915 venäläisten toimesta, kun ensimmäiset ilmatorjuntatykit tuotiin Suomenlinnaan. Saksalaisten puolella ensimmäistä maailmansotaa ensimmäiset ilmatorjuntatykkien käyttäjät olivat jääkärit. Myös [[Saksan Itämeren divisioona]] loppukeväästä 1918 käytti kenttätykkejä ilmatorjuntavalmiudessa.

Suomessa ilmatorjuntatykistön kehitykseen vaikuttivat rannikkotykistön upseerit kapteeni Åke Törnroos ja jääkärieverstiluutnantti [[Väinö Valve]]. Ilmatorjunta oli erityisen tärkeää kiinteisiin asemiin sijoitetuille kenttätykistölle, milläjolla oli järeitä tykkejä ja minkäjonka sijainti oli tunnettu. Ilmatorjuntavastuu kuului aluksi rannikkotykistölle, mutta myös kenttätykistössä aloitettiin ilmatorjuntakoulutus 1926.