Ero sivun ”Celesta” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti lisäsi luokkaan Seulonnan keskeiset artikkelit |
Wiki-muotoilua ja albumin julkaisuvuosiluvun lisäys |
||
Rivi 1:
{{Tämä artikkeli|käsittelee soitinta. [[Celesta (yhtye)|Celesta]] on suomalainen yhtye}}
[[Kuva:Celesta.jpg|thumb|Celesta]]
'''Celesta''' [tšelesta] ([[latinan kieli|lat.]] ''caelestis'', taivaallinen) on kosketinsoitin, jota käytetään toisinaan sinfoniaorkestereissa. Siinä on [[piano]]n koskettimisto ja koneisto. Vasarat lyövät metallisia levyjä joten ääni muistuttaa [[kellopeli]]n ääntä. Soittimen patentoi [[Auguste Mustel]] vuonna [[1886]] [[Pariisi]]ssa.▼
▲'''Celesta''' [tšelesta] ([[latinan kieli|lat.]] ''caelestis'', taivaallinen) on kosketinsoitin, jota käytetään toisinaan sinfoniaorkestereissa. Siinä on [[piano]]n koskettimisto ja koneisto. Vasarat lyövät metallisia levyjä, joten ääni muistuttaa [[kellopeli]]n ääntä. Soittimen patentoi [[Auguste Mustel]] vuonna [[1886]] [[Pariisi]]ssa.
Heikkoäänisenä soittimena celesta peittyy helposti suureen orkesteritekstuurin alle. Ääntä voidaan kuitenkin vahvistaa sähköisesti. Celestan ääniala on useimmiten 4–5 oktaavia, ja matalin ääni on usein [[keski-C|c<sup>1</sup>]]. Celesta nuotinnetaan [[basso]]- ja [[diskantti]]avaimille, mutta se soi [[oktaavi]]n kirjoitettua korkeammalta.▼
▲Heikkoäänisenä soittimena celesta peittyy helposti suureen orkesteritekstuurin alle. Ääntä voidaan kuitenkin vahvistaa sähköisesti. Celestan ääniala on
Muiden muassa [[Giacomo Puccini]] ja [[Richard Strauss]] käyttivät celestaa oopperoissaan ja [[Gustav Mahler]] sinfonioissaan. [[Pjotr Tšaikovski]]n säveltämä ''[[Pähkinänsärkijä]]'' ([[1892]]) kuuluu varhaisimpiin teoksiin, joissa on käytetty celestaa. Soitin on kuultavissa varsinkin kuuluisassa ''Makeishaltijattaren tanssissa''. [[Béla Bartók]]in tuotantoon kuuluu ''[[Musiikkia jousille, lyömäsoittimille ja celestalle]]'' ([[1936]]). ▼
▲Muiden muassa [[Giacomo Puccini]] ja [[Richard Strauss]] käyttivät celestaa oopperoissaan ja [[Gustav Mahler]] sinfonioissaan. [[Pjotr Tšaikovski]]n säveltämä ''[[Pähkinänsärkijä]]'' ([[1892]]) kuuluu varhaisimpiin teoksiin, joissa on käytetty celestaa
Celestaa ovat käyttäneet myös monet [[jazz]]muusikot [[1920-luku|1920-luvulta]] lähtien. Heidän joukossaan ovat olleet [[McCoy Tyner]], [[Fats Waller]], [[Spud Murphy]] ja [[Johnny Costa]].<ref>[http://ezinearticles.com/?The-Twinkling-Sound-of-the-Celesta&id=1231211 The Twinkling Sound of the Celesta]</ref>▼
▲Celestaa ovat käyttäneet myös monet [[jazz]]muusikot [[1920-luku|1920-luvulta]] lähtien. Heidän joukossaan ovat olleet [[McCoy Tyner]], [[Fats Waller]], [[Spud Murphy]] ja [[Johnny Costa]].<ref>[http://ezinearticles.com/?The-Twinkling-Sound-of-the-Celesta&id=1231211 The Twinkling Sound of the Celesta]</ref> Popmusiikissa soitinta on käyttänyt Keith Emerson [[Emerson, Lake & Palmer]] -yhtyeen albumilla ''[[Tarkus]]'' (1971).
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
| |||