Ero sivun ”Rannikkotykistö” versioiden välillä

38 merkkiä poistettu ,  7 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
[katsottu versio][katsottu versio]
p (Botti lisäsi luokkaan Seulonnan keskeiset artikkelit)
Ei muokkausyhteenvetoa
'''Rannikkotykistö''', meritse (tai muuten vesitse, esimerkiksi järvellä [[Laatokka]]) tapahtuvien hyökkäysten torjuntaan tarkoitettu rannikolle sijoitettu [[tykistö]]. Rannikkotykistö on ollut osa asevoimia useimmissa Euroopan maissa, Saksassa, Skandinavian maissa, Venäjän keisarikunnassa ja Neuvostoliitossa. Rannikkotykistö on osa [[rannikkopuolustus]]ta, johon osallistuvat [[merivoimat]] ja liikkuvat rannikkojoukot (muun muassa [[rannikkojääkäri]]t) [[ilmavoimat|ilmavoimien]] tukemina.
 
Rannikkotykistön kulta-aikaa erillisenä aselajina oli [[1900-luku|1900-luvun]] alku. Sen rungon muodostivat kiinteät, suurikokoiset, pitkäkantamaiset [[tykki|tykit]] ja [[kanuuna]]t, jotka ampuivat räjähtäviä ammuksia. Tykkeihin liittyi monimutkainen järjestelmä liikkuviin maaleihin tähtäämiseksi. Suomessa tätä kehitysvaihetta edustaa muun muassa Helsingin edustalla [[kuivasaari|Kuivasaaressa]] sijaitseva 12-tuumainen (305 mm) rannikkotykki (ks. [http://www.rt-kilta.net/kuivasaari.html Suomenlinnan Rannikkotykistökilta]) ja vastaavat tykit [[Örö]]ssä. Toisen maailmansodan jälkeen kiinteän tykistön alttius ilma- ja ohjushyökkäyksille on vähentänyt sen merkitystä. Tykistön etu verrattuna ohjuksiin on sen edullisuus. Lisäksi tykistöä on lähes mahdoton häiritä ja sitä voidaan käyttää myös varoitustulen antamiseen. Kuitenkin kiinteiden asemien haavoittuvuus ja staattisuus, pieni kantama verrattuna [[ohjus|ohjuksiin]] (joiden kantama jopa yli 200 km) ja suhteellinen tehottomuus ovat johtaneet siihen, että kiinteän rannikkotykistön aika on loppumassa.
 
==Rannikkotykistö Suomessa==
3 088

muokkausta