Ero sivun ”William Rowan Hamilton” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti lisäsi luokkaan Seulonnan keskeiset artikkelit |
elämäkertaa, kaikki lähteen mukaan |
||
Rivi 1:
[[Kuva:WilliamRowanHamilton.jpeg|thumb|200px|William Rowan Hamilton]]
Sir '''William Rowan Hamilton''' ([[3. elokuuta]] [[1805]] [[Dublin]], [[Irlanti]], [[Brittiläinen imperiumi]]–[[2. syyskuuta]] [[1865]] Dublin) oli irlantilainen [[matemaatikko]]. Hän jatkoi [[Isaac Newton]]in työtä ja julkaisi [[1830-luku|1830-luvulla]] tämän mekaniikan uuden matemaattisen muodon, ”[[Hamiltonin mekaniikka|Hamiltonin formalismin]]”. Siitä tuli klassisen [[Fysiikka|fysiikan]] keskeinen matemaattis-dynaaminen konstruktio. Sitä on sovellettu niin [[Lämpöoppi|lämpöopin]] kuin [[sähkömagnetismi]]nkin teorioissa.
Hamilton otti käyttöön [[nabla]]n, ∇, jolla nykyaikaisessa analyysissä merkitään vektoriyhtälön derivaattaa.
Hamilton keksi myös [[kvaternio]]n<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.taloussanomat.fi/informaatioteknologia/2012/01/02/onko-angry-birdsin-suosion-selitys-i--j--k--ijk---1/201220147/12 | Nimeke = Onko Angry Birdsin suosion selitys i² = j² = k² = ijk = -1?| Tekijä = | Julkaisu = Taloussanomat| Ajankohta = 2.1.2012| Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 2.1.2012}}</ref>, kompleksilukujen nelikomponenttisen laajennuksen.
== Elämä ==
William Hamiltonin isä Archibald Hamilton oli uskonnollinen kiihkoilija ja liikemies sekä ryyppymies; hänen äitinsä Sarah Hutton taas oli tunnetusta älykkösuvusta. Hänellä oli kolme vanhempaa sisarusta. Hänen vanhempansa kuolivat jo ennen kuin hän täytti viittätoista vuotta. Hänen setänsä, pastori James Hamilton oli poikkeuksellinen kielinero. William Hamiltonin kerrotaan osanneen lukea ja tehdä aritmeettisia tehtäviä kolmivuotiaana. Setänsä kannustuksesta hän oppi jo lapsena myös eri itämaisia kieliä kuten [[arabian kieli|arabiaa]], [[farsin kieli|persiaa]], [[sanskriitti]]a ja [[kaldean kieli|kaldeaa]] sen lisäksi, että hallitsi [[italian kieli|italiaa]], [[latina]]a ja [[ranskan kieli|ranskaa]]. Kolmetoistavuotiaana hän kertoi oppineensa kielen ikävuottaan kohden. Hän oli joutua myös [[kaksintaistelu]]un, joka kuitenkin saatiin peruttua. Muutoin William Hamiltonin nuoruudesta kerrotaan, että hän oli kutakuinkin tavallinen poika, joka piti luonnosta ja erityisesti eläimistä pitäen niitä vertaisinaan.
Hamilton tutustui nuoreen [[Yhdysvallat|amerikkalaiseen]] laskentaneroon [[Zerah Colburn]]iin, joka opiskeli [[Lontoo]]ssa. Tämä veti hänet kerralla ja lopullisesti matematiikan ja tähtitieteen pariin. Jo 17-vuotiaana hän huomasi virheen eräästä [[Pierre-Simon de Laplace|Laplacen]] työstä, mikä tuli dublinilaisen tähtitieteen professori [[John Brinkley]]n tietoon. On merkillepantavaa, että Hamilton ei käynyt lainkaan koulua ennen kuin pääsi Dublinin [[Trinity College (Dublin)|Trinity College]]en vuonna 1823 parhaana hakijana. Siellä hän esitteli ensimmäisen [[valo-oppi]]a käsittelevän tutkimuksensa [[Irlannin tiedeakatemia]]lle, jolloin Brinkley sanoi hänen olevan aikansa ensimmäinen matemaatikko. Vuonna 1825 Hamilton koki onnettoman rakkausseikkailun, josta selviytyi hartaan uskonnollisuutensa, runoharrastuksensa ja runoilijaystäviensä, ennen muuta [[William Wordsworth]]in ja [[Samuel Taylor Coleridge]]n avulla.
Vuonna 1827 William Hamilton valittiin yksimielisellä päätöksellä [[Cloyne]]n piispaksi siirtyneen Brinkleyn tilalle professorin virkaan huolimatta siitä, ettei hän ollut sitä hakenut. Tämän jälkeen keskittyi pitkälti matematiikkaan ja sai aikaan suurimman osan merkittävistä saaavutuksistaan.
Vuonna 1833 Hamilton avioitui uskonnollista hyväntahtoisuuttaan noudattaen sairaalloisen papinlesken Helen Maria Bayleyn kanssa. Hän rupesi myös alkoholisoitumaan. Hän kuitenkin jatkoi työskentelyään erityisesti [[kvaternioni]]teorian sekä muun muassa [[tensori]]en parissa. Näin hän vietti elämänsä viimeiset 22 vuotta saaden aikaan valtaisan epäjärjestyksen kotonaan sekä myös papereissaan.
William Hamilton sai osakseen huomattavaa arvonantoa. Kun hän oli 32-vuotias, hänestä tuli [[Irlannin kuninkaallinen tiedeakatemia|Irlannin kuninkaallisen tiedeakatemian]] esimies. Englannin pääministeri [[Sir Robert Peel]]in aikana hänelle myönnettiin Englannin hallituksen elinkautinen eläke. Kuolinvuoteellaan hän sai [[Yhdysvaltain Kansallinen Tiedeakatemia|Yhdysvaltain kansallisen tiedeakatemia]]n ensimmäinen ulkomainen jäsen.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Eric Temple Bell | Nimeke = Matematiikan miehiä| Vuosi = 1963(1939 englanniksi)| Luku = Irlantilainen tragedia| Sivu = 337–357| Selite = suomennos: Helka ja Klaus Vala| Julkaisupaikka = | Julkaisija = WSOY| Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 24.2.2015 | Kieli = }}</ref>
==Lähteet==
| |||